Yhdysvaltalaisen kirjailijan Jim Rohnin kuuluisaksi tekemän ajatuksen mukaan olemme keskiarvoja niistä viidestä ihmisestä, joiden kanssa vietämme eniten aikaa.
Sosiaalinen verkostomme vaikuttaa meihin monella tavalla. Alamme hyvin nopeasti kopioida toimintatapoja ja ajatuksia meitä lähellä olevilta ihmisiltä. Omakohtaisesti olen elämässäni todennut, että uudet taidot ja tiedot tarttuvat minuun parhaiten, kun hakeudun itseäni taitavampien ihmisten seuraan. Kun joudun opettelemaan uutta ja ponnistelemaan, tapahtuu kehittymistä jatkuvasti.
Sosiaalisen verkoston vaikutus on voimakkaampi, kuin osaamme ajatella.
Sosiaalisen verkoston vaikutus on itse asiassa voimakkaampi ja moniulotteisempi, kuin osaamme ajatellakaan. Tutkijat Nicholas Christakis ja James Fowler kävivät läpi valtavaa datamassaa, joka oli syntynyt laajasta ja pitkään jatkuneesta terveystutkimuksesta. He tekivät huomioita siitä, kuinka sosiaalinen verkosto vaikuttaa meihin myös välillisesti, sekä hyvässä että pahassa.
Esimerkiksi, jos läheinen ystäväni lihoo, on myös minulla 45 % suurempi todennäköisyys lihoa muutaman seuraavan vuoden aikana. Edelleen, jos läheisen ystäväni ystävä lihoo, on minulla edelleen 20 % suurempi todennäköisyys lihoa itsekin. Lihomisesta tulee luonnollisempaa ja se muuttaa suhtautumistani siihen.
Verkostolla voi tutkimuksen mukaan olla yllättäviä vaikutuksia myös positiivisiin asioihin. Jos ystäväni ystävän ystävä kokee olevan elämässään onnellinen, on myös minulla kuusi prosenttia korkeampi todennäköisyys olla onnellinen.
Sosiaalinen verkostomme vaihtelee paljon elämämme eri vaiheissa. Nuorena olemme enemmän omien vanhempiemme sekä ystäviemme vaikutuspiirin alaisina. Silloin meillä on suhteellisen vähän vaikutusmahdollisuuksia siihen, kenen kanssa aikaa vietämme.
Aikuisiässä meillä on enemmän mahdollisuuksia valita verkostomme.
Aikuisiässä ja työelämään siirryttäessä asiaan on enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Vietämme yhä enemmän aikaa sekä työyhteisön että ammatillisen verkostomme kanssa ja sillä on kasvava merkitys vointiimme, kehitykseemme ja ajatteluumme.
Omia ja oman lähipiirin ajatuksia kannattaa haastaa aktiivisesti. Tutustuminen uusiin ihmisiin myös oman elämänkuplan ulkopuolelta tuo ajatteluun perspektiiviä ja auttaa usein meitä kehittymään vähän osaavimmiksi ja avarakatseisimmiksi ihmisiksi.
Terveisin, Olli Paavola
Teksti on julkaistu Savon Sanomissa 13.3.2019