Opiskellessani ympäristöjohtamista Lappeenrannassa 2000-luvun puolivälin kieppeillä ansioitunut professorimme Lassi Linnanen pani meidät pelaamaan ohjelmoitua kalastuspeliä. Pelin tavoitteena oli tehdä mahdollisimman kannattavaa liiketoimintaa ja samalla voittaa muut kilpailevat ryhmät taktisilla valinnoilla ja kalansaaliin tuottavuudella.
Peliä pelattiin jonkun aikaa, kunnes kalansaaliit alkoivat ehtyä. Kilpailu sen kuin kiristyi. Lopulta professori päätti pelin, kun tietokone ilmoitti kalakantojen romahtaneen sekä rannikolla että ulapalla ja ryöstökalastuksen vieneen elinkeinon kalastajilta.
”Eikö teillä käynyt mielessä, että liittoutumalla, miettimällä ratkaisuja isommassa kuvassa, olisitte rakentaneet kestävää liiketoimintaa pitkällä aikavälillä?” kysyi Linnanen.
Tehtävänannossa ei puhuttu mitään kvartaalitaloudesta, ei vuosineljänneksen eikä vuosisataneljänneksen näkökulmasta. Kaikesta siitä osaamisesta huolimatta, mitä meille oli kestävästä taloudesta jo kertynyt, kilpailuvietti ja nopeat voitot veivät vallan. Hävettää vieläkin muistellessa.
Ikävä kyllä, sama toistuu tosielämässä joka puolella. Mutta eipä heitetä silti kirvestä kaivoon, sillä peliä ei ole vielä menetetty!
Maanantaina julkistetun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportin viesti oli selvä: maapallomme pelastumiseen on vielä toivoa, mutta vapaamatkustajiin ei ole varaa ja toimia tarvitaan heti. Jotta ilmaston lämpenemisen hidastaminen ja pysäyttäminen 1,5 asteeseen olisi millään muotoa mahdollista, meidän tulee muokata ja muuttaa elintapojamme radikaalisti. Toimia tarvitaan lisäksi pian.
Yritysten kannalta näen tässä muutoksessa valtavat mahdollisuudet.
IPCC:n raporttia seuranneessa mediakeskustelussa penätään toimia politiikantekijöiden lisäksi etenkin kuluttajilta. Ilmastotavoitteisiin nähden kulutuskäyttäytymisen muutos onkin kriittistä, joten kodin lämmitykseen, syömiseen (liha ja maitotuotteiden korvaus) ja liikkumiseen liittyviä uusia, ilmastoystävällisempiä ratkaisuja kaivataan kipeästi. Yritykset ovat siis muutoksessa avainasemassa kehittämässä ja tarjoamassa parempia ratkaisuja kuluttajien saataville. Lisäksi erilaiset palvelumuotoiset ratkaisut vähentävät omistamisen tarvetta, mikä myös on yksi kannustettava suunta ilmastotalkoolaisille.
Meneillään oleva digitalisaation vallankumous ja kehittyvät teknologiat antavat eväitä muuttaa tulevaa, ja haastankin yrityksiä ideoimaan uusia ratkaisuja alkaen tästä päivästä! Kuluttajat näkevät muutoksen tarpeen yhtä lailla ja ovat halukkaita suosimaan kulutuksessaan ilmastoystävällisiä tuotteita. Myös useat megatrendit lokaalisuudesta yhteiskäyttöön ja luomusta kasvisruuan suosimiseen tukevat muutosta parempaan. Jos tästä murroksesta ei muututa liiketoiminnaksi, niin ei sitten mistään! Olen varma, että uusia nyhtökauroja, sirkkagranoloita, akkuratkaisuja ja muita uusia innovaatioita mahtuu markkinaan reilusti!
Jos tästä murroksesta ei muututa liiketoiminnaksi, niin ei sitten mistään!
Liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi yritysten tulee kantaa oma osansa ilmastokuorman karsimisesta. Samalla tavalla kuin kuluttajapuolella, kannattaa tilojen ja tuotannon energiankulutukseen liittyvät ratkaisut ottaa vakavan tarkastelun alle. Omien tuotteiden hiilikuormaa ja muita ympäristövaikutuksia voi mallintaa elinkaariajattelun avulla, minkä jälkeen arvoverkkoon liittyviä tekoja on helpompi johtaa ja hallita.
Usein ympäristöä säästävät teot ovat viimeistään pidemmällä aikavälillä mieluisia myös kukkarolle. Motiva ja Sitra tarjoavat äärettömän hyvän tietopankin konkreettisia neuvoa, joista ammentaa ideoita. Lue esimerkiksi Sitran 100 fiksua arjen tekoa ja tee resurssiviisaita muutoksia Motivan vinkein.
Ensimmäinen ilmastoteko on kuitenkin ottaa asia johtamisen agendalle mahdollisuuksien näkökulmasta jo tänään.
Tulevaisuusterveisin, Suvi Kohisevankoski
