Olet ehkä kuullut, että ennen muiden johtamista on johdettava itseään. Päivänselvää monelle – ajatuksen tasolla. Oletko pysähtynyt pohtimaan, mitä tarvitset onnistuaksesi itsesi johtamisessa? Itsekuria ja päättäväisyyttä, saatat ajatella. Jämäkkyyttäkin ehkä. Onko sinulla kaikki tarvittava, jos käytössäsi on loputtomasti näitä? Entä tieto siitä, mikä johdettavaa motivoi, mitä hän arvostaa tai mihin elämässään ylipäätään pyrkii?
Miten hyvin tunnet tärkeimmän johdettavasi – itsesi?
Itsetuntemuksemme rakentuu lapsuuden lähimpien ihmissuhteiden mahdollistamana. Peilaamme ja vertaamme itseämme muihin, otamme mallia ja luomme tapaamme olla yhteydessä muihin. Läheisimpien ihmisten oma itsetuntemus ja kyky kohtaamiseen heijastelee sitä syvyyttä, jolla pystymme itsemme tavoittamaan. Se vaikuttaa siihen, mitä ominaisuuksiamme alamme arvostaa ja mitä emme itsessämme mieluusti tunnustaisi.
Annamme merkityksiä ajatuksillemme ja tunteillemme muissa heräävien reaktioiden havahduttamina. Ympäristön palautteen myötä alamme hyvin pian tuntemaan itsemme tietynlaisina ihmisinä ja vuosien kuluessa yleensä vahvistamme sitä, mitä olemme tottuneet tuttuna pitämään – toteutamme itseämme sellaisina kuin itsemme näemme, myös johtajan roolissa.
Johtajuus ei synny itsestään, vaikka johtava rooli ulkoapäin annettaisiinkin.
Johtajuus rakentuu vastavuoroisesta suhteesta, jossa johtaja ja henkilöstö vaikuttavat ja vaikuttuvat, toimivat persoonina omista lähtökohdistaan käsin. Omista lähtökohdistaan on hyvä olla tietoinen, sillä ne ovat myös johtajuutemme lähtökohta. Tiedostamattomina ne voivat rajoittaa johtajuuden toteutumista tai viedä sitä suuntaan, joka ei palvele tarkoitusta. Johtajan itsetuntemus ja mahdollisimman realistinen käsitys itsestä luovat pohjan turvallisen ja hyvinvoivan yhteisön syntymiselle, jossa jokaisen yksilön itsetuntemuksen on mahdollista syventyä.
Palautteen antamisen ja vastaanottamisen hetkiin tiivistyy lukuisia mahdollisuuksia johtajan itsetuntemuksen syventämiselle. Sen lisäksi, että käymme jatkuvaa palautekeskustelua itsemme kanssa kommentoimalla toimintaamme, arvioimalla ajatuksiamme ja luokittelemalla ohikiitäviä tunteita, paljastaa muiden antama palaute meille tärkeän, ulkopuolisen näkökulman itseemme. Tällöin saamme palautetta siitä osasta itseämme, joka välittyy tavassamme olla yhteydessä muihin.
Käyttäytyminen tekee näkyväksi syviä uskomuksiamme ja arvojamme, ja on siksi erityisesti johtotehtävissä toimiville hyvä alkupiste myös itsetuntemuksen lähteelle. Ilmentääkö käyttäytymiseni muille sitä kuvaa, joka minulla itsestäni on?
Johtajan itsetuntemus määrittää tason, jolla hän kykenee henkilöstönsä kohtaamaan.
Sanotaan, että joukkue on johtajansa näköinen – henkilöstö voi olla armoton peili hänelle, jonka on vaikea katsoa kohti itseään. Rohkeus kohdata itsessä ja omassa johtajuudessa myös ne heikkoudet, jotka mieluiten torjuisi, tuo lähemmäksi johtajuuden ydintä. Kyky juurtua omien kokemusten, ajatusten ja tunteiden äärelle auttaa muiden johtamisessa. Se auttaa arvioimaan oman toimintamme vaikutusta muihin, luo ymmärrystä toisten kokemuksille ja näkökulmaisuutta kokonaisuuteen.
Koska persoonaa ei helposti muuteta, siihen on syytä uteliaasti tutustua. Se on johtajuuden keskeinen rakennuspalikka, josta voi ammentaa loppumatonta ihmisenä ja johtajana kasvun potentiaalia. Siksi itsetuntemus on johtajan ensisijainen työväline.
Terveisin, Henna Heiskanen
Business coaching on tavoiteorientoitunut prosessi, joka antaa mahdollisuuden ihmisenä ja esimiehenä kasvamiselle. Talentreella tarjoamme coachingia osana ryhmä- ja yksilövalmennuksia. Kysy lisää coachingista ja eri vaihtoehdoista Hennalta.
