Coaching on tavoitteellinen prosessi, jossa määritetään omiin unelmiin johtavat tavoitteet ja valjastetaan käyttöön ne jokaisessa olevat voimavarat, joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Coahing on samalla niiden ajatusmallien, uskomusten ja esteiden ylittämistä, jotka kaventavat voimavarojamme ja antavat potentiaalimme piileskellä. Työelämässä puhutaan business coachingista: organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja sen täyden potentiaalin vapauttamisesta.
Business coachingilla haetaan pääsääntöisesti muutosta ja parannusta yritystoimintaan ja sen tuoma lisäarvo liittyykin kaikin puolin tuloksen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Keskustelin aiheesta pitkän myyntijohtajan uran tehneen Arja Soramäen kanssa, joka on toiminut lisäkäsinä ja yhteistyökumppaninamme erityisesti myynnin johtamiseen ja myynnin kehittämiseen liittyvässä projektissa.
Business coaching on tavoittellinen prosessi kohti yritystoiminnan tavoitteita.
Kun perinteisen coachauksen tarkoituksena on tukea yksilöä hänen tavoitteidensa saavuttamisessa, ollaan business coachingissa tekemisissä organisaation ja sen tavoitteiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmennusprosessin alussa nimetään valmennettavan henkilön työhön liittyvä tavoite, joka yhdistyy osaksi organisaation suurempaa tavoitetilaa.
Yksilön tavoitetta ei voi asettaa ulkopuolelta, se määritellään aina coachin ja coachattavan kesken. On myös tärkeää muistaa, että vaikka business coaching kohdistuu yritystoimintaan ja pyrkii sen parantamiseen, on se aina luottamuksellinen ja yksilön ehdoilla etenevä prosessi. Onnistumisen keskeinen edellytys on myös itselle sopivan coachin löytäminen.
Mihin tilanteisiin business coaching sitten sopii? Arjan mukaan lähdetään yleensä siitä, että halutaan jonkin asian olevan toisin: ”Toivotaan parannusta myynnin tuloksellisuuteen, johtoryhmätyöskentelyyn tai työhyvinvointiin. Coaching toimii hyvänä apuna myös strategiatyössä, uuden ideoinnissa tai tilanteissa, joissa mietitään: ollaanko oikealla tiellä, ollaanko matkalla sinne minne todella halutaan?”
Coachauksen olennainen hyöty onkin sen tarjoamassa pysähtymisen mahdollisuudessa, jota voi muutoin olla haastavaa organisaation arjesta löytää: ”Tilanne on monesti se, että muutokselle nähdään tarve ja sitä halutaan, mutta sille ei olla valmiita tai sitä ei haluta itse tehdä. Muutoksiin lähdetäänkin yleensä nopeasti ’nyt tehdään muutos’ -asenteella, mutta kaikkea ei ole mietitty, koska tilaisuutta pysähtymiseen ei ole ollut ”, Arja sanoo.
Coach auttaa tilanteen työstämisessä kysyen ja oivalluttaen, luoden tilaa tavoitteiden kirkastumiselle ja uusien näkökulmien löytymiselle, mikä myös edistää tavoitteiden nopeampaa saavuttamista: ”Ihmistä autetaan itse oivaltamaan, mikä kaikki on mahdollista. Ihmisillä on valtava määrä osaamista, kykyjä ja voimavaroja, joita ei kiireen ja rutiinien täyttämässä arjessa hyödynnetä” Arja sanoo ja muistuttaa, ettei coach kuitenkaan esitä ratkaisuja vaan oivalluttaa kysymällä.
Coach luo tilaa tavoitteiden kirkastumiselle ja edistää niiden saavuttamista.
Organisaatioelämässä näiden oivallusten tekemisellä ja voimavarojen käyttöönottamisella saadaan laajaa vaikuttavuutta, vaikka business coachaus toteutetaan useimmiten yksilövalmennuksena: ”Kun yksilö ottaa kaikki voimavaransa käyttöön, efekti näkyy myös ympäristössä. Esimerkiksi coachattavana ollut esimies voi alkaa toteuttamaan valmentavaa johtamista”, Arja toteaa.
Yksilövalmennuksen ohella ryhmävalmennus on oiva menetelmä organisaation muutostilanteiden hahmottamisessa: ”Muutostilanteissa johtoryhmän ryhmäcoaching voi olla hyvinkin tuloksellista: mietitään mitä oikeasti lähdetään tekemään, mikä säästää sekä energiaa että euroja.” Arja sanoo. Nämä hetket, kuten coachaus yleensäkin, antavat mielestäni mahdollisuuden tunnistaa myös yhteisesti jaettuja ajatuksia ja uskomuksia, sillä se mihin uskomme rahkeidemme riittävän, näkyy rohkeudessamme unelmoida ja asettaa tavoitteita. Mistä teillä uskalletaan unelmoida?
Haasteterveisin, Henna Heiskanen
