Selviytyminen ei ole sama asia kuin huippusuoritus

Liian usein asiakastoimeksiannoissa sekä johtajana olen törmännyt tilanteeseen, missä operatiiviset haasteet vievät kaiken mielenkiinnon. Päivän, viikon, kuukauden ja jopa vuoden tavoitteena sekä tavoiteltavana suorituksena pidetään täydellisesti purettua sähköpostin saapuneet -kansiota. Strategia on jäänyt ylätason julkilausumaksi ja erityisesti keskijohto on ylityöllistetty johdon ja työntekijöiden ristitulessa.  

Menestyvä organisaatio vuonna 2024 on se, joka pystyy määrittämään strategiset kasvuhankkeensa toimintakulttuuriksi ja aktiivisesti arjessa eläviksi prioriteeteiksi. On vaikeaa nostaa päätään operatiivisista arjen haasteista, mutta se on ainutlaatuisen tärkeää, mikäli halutaan tuottaa asiakkaille kilpailijoita suurempaa arvoa sekä onnistua strategiakaudella. 

Sen sijaan, että juoksemme jokaiseen tulipaloon mahdollisimman nopeasti, meillä tulisi olla organisaatiollemme sopiva viitekehys isomman kuvan menestyksemme mittaamiseen, seurantaan ja johtamiseen. Olipa se sitten MWB, OKR tai jokin muu, olennaista on systemaattinen sitkeys.

Kuormittunut mieli suosii lyhyen tähtäimen asioita

Mitä laajemmin toteutamme strategiaa niin johdossa, myynnissä, tukitoiminnoissa ja hallituksessa – sitä varmemmin lisäämme strategian onnistumisen todennäköisyyttä. Proaktiivinen organisaatio on valpas, tietoinen ja perillä siitä, miten edistymme kohti isoa tavoitettamme. 

Mitkä asiat oikeasti isossa kuvassa ovat niitä, mitkä luovat merkitystä yrityksen strategialle? Miten pystymme tekemään useammin huippusuorituksen kuin vain selviytymään päivän teams -maratonista? 

Harward business reviewin mukaan 85 % yritysjohtajista on sitä mieltä, että kasvun suurin este tulee yrityksen sisältä. Monella kasvuhakuisella yrityksellä erityisesti strategian johtaminen arkeen sekä henkilöstön potentiaalin ja oppimisen kehittäminen laahaa jäljessä. Tällaiset haasteet muodostavat helposti ikään kuin lasikaton yrityksen kasvulle, joka pitäisi saada puhkaistua.  

Huippusuorituksen johtaminen asettaa yrityksen johdolle korkean vaatimustason johtamisen onnistumisesta. Esimerkiksi avainhenkilöiden poissaolot, sijaistaminen ja vajailla resursseilla pitkään toimiminen kuormittavat avainhenkilöitä. Kuormittunut mieli suosii lyhyen tähtäimen asioita strategisten tavoitteiden kustannuksella. Taloudellinen vaikutus voi olla merkittävä, jos strateginen juna puksuttaa matkoihinsa.  

Kysy lisää:

+358 45 394 9662 leo.tuokko@talentree.fi

Hyvin toteutettu strategia vapauttaa inhimillisen potentiaalin 

Onnistuneen strategian kulmakivi on yhdessä toteutettu, selkeästi viestitty ja arjessa näkyvä strategia. Kun ihmiset kokevat, että ovat päättämässä omista asioistaan, he todennäköisesti kokevat strategian helpommin omakseen. Hyvä tapa on kutsua koko organisaatio arvioimaan ja osallistumaan strategiaprosessiin. Esihenkilöiltä ja johdolta tämä vaatii ihmisten valmentamista strategiseen ajatteluun sekä avointa dialogia strategian painopisteistä, valinnoista ja merkityksestä yksikölle.

Hyvin johdettu strategiaprojekti ei kuitenkaan poissulje kaikkea muuta johtamista. 

Meidän pitää nykypäivänä mahdollistaa, innostaa ja kuulla yksilöitä – johtaa paremmin kuin koskaan ennen. Hyvä johtaja kohtaa yksilöt tunnetasolla ja työskentelee erityisesti sisäisen motivaation, tavoitteiden ja yksilön suunnitelmien parissa.

Haluamme tietää, mistä yksilö unelmoi, mistä hän haaveilee ja miten voimme vastata organisaationa ja johtajana hänen suunnitelmiinsa ja tavoitteisiin. Aiemmat kokemukset ja uskomukset vaikuttavat jokaiseen ja meidän täytyy pyrkiä johtamisessamme edesauttamaan ihmisiä olemaan avoimia, intohimoisia ja sitä kautta merkityksellisiä.  

Subjektiivinen kokemus yrityksen olemassaolon tarkoituksesta on parhaimmillaan yksi työntekijöitä eniten sitouttavia tekijöitä.  

Ihmisille on valtava merkitys ja voima sillä, kun he pääsevät tuomaan omia ideoitaan ja näkemyksiään osaksi strategiaprosessia. Kun johto ja esihenkilöt varmistavat, että yksilöt saavat tuoda omia ideoita ja yhteys arkeen löytyy, ihmisten motivaatio työtään kohtaan lisääntyy. Kokemus yhteisestä strategiasta ja organisaation avoin haasto arjen prioriteeteistä on elintärkeätä.

Parhaimmillaan keskijohdon onnistuminen näyttäytyy selkeämpänä suuntana työntekijöille, nousseena motivaationa yksilötasolla ja selkeämpinä prioriteetteinä arjessa.

Kirjoitus on osa tekstisarjaa, jossa tarkastellaan strategiaa organisaation arjessa. Tutustu kaikkiin Leon kirjoituksiin.