Miksi ympäristöjärjestelmän pitäisi kiinnostaa teidänkin yritystänne?

Tuoreen yritystutkimuksen tulokset puhuvat puolestaan: 99 % tutkimukseen osallistuneista suomalaisyrityksistä pitää vastuullisuutta olennaisena. Vastuullisuus sisältää kolme ydinaspektia: vastuu ympäristöstä, vastuu yhteiskunnasta ja taloudellinen vastuu. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on systemaattisesti edistää yrityksen ympäristösuojelutoimien vaikuttavuutta ja näin vahvistaa ympäristön kannalta vastuullista liiketoimintaa.

Tunnetuin ja eniten hyödynnetyin kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi on ISO 14001, jota voidaan soveltaa eri organisaatioihin niiden toimialasta ja koosta riippumatta. Ympäristöjärjestelmän sertifiointi on ulkopuolisen, riippumattoman toimijan tekemä arvio yrityksen sitoutumisesta ympäristöystävällisemmän huomisen puolesta.

Sertifiointia kritisoidaan toisinaan siitä, että kyseessä on vain yhden hetken katselmus, joka ei lopulta kerro siitä, kuinka kunnianhimoisia yrityksen tavoitteet ovat ja kuinka vaikuttavia heidän ympäristötoimensa ovat.  Siksi yritysten kannattaa myös rohkeasti ja avoimesti viestiä tuloksistaan omille sidosryhmilleen.

Sertifioitu tai ei, ympäristöjärjestelmä tarjoaa yrityksille kehyksen, jonka mukaisesti toimimalla heillä on edellytykset parantaa organisaationsa ympäristönsuojelun tasoa.

Millaisia vaatimuksia ympäristöjärjestelmä yritykselle asettaa?

Ympäristöjärjestelmä edellyttää, että organisaatio sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen. Ylimmän johdon tulee laatia organisaatiolle ympäristöpolitiikka eli näkemys siitä, mikä heidän tavoitteensa ja suuntansa kestävän kehityksen osalta on.

Ympäristöjärjestelmän – ja ylipäätään liiketoiminnan – kannalta on olennaista tuntea relevantit lainsäädännön vaatimukset. Näihin liittyvät myös sidosryhmävaatimukset, joita päämiehillä voi olla, jos yritys toimii alihankkijana. Esimerkiksi ISO 14 001 -standardin mukainen, sertifioitu ympäristöjärjestelmä voi olla edellytys tarjouskilpailuun osallistumiselle ja yhteistyölle.

Osana ympäristöjärjestelmän kehittämistä yrityksen on tunnistettava toimintaympäristönsä sekä merkittävimmät sidosryhmänsä ja huomioitava, millaisia riskejä näihin ympäristönäkökulmasta liittyy. Yrityksen toimintaympäristö kattaa teknologian ja yhteiskunnan kehityksen, kuten digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Sidosryhmiin taas lukeutuvat muun muassa asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä alihankkijat. Yrityksen on jatkuvuutensa varmistamiseksi olennaista tiedostaa esimerkiksi, että mahdolliset poikkeukset ulkoistetussa laitteiden huollossa kasvattavat riskiä paitsi toimituskatkoille myös mahdollisille rikkinäisestä koneesta aiheutuville ympäristöpäästöille.

Eräs merkittävä ympäristöjärjestelmän osa on ympäristövaikutusten arviointi: yrityksen on kartoitettava ja arvioitava merkittävimmät ympäristövaikutuksensa ja laadittava tavoitteellinen ympäristöohjelma, jossa otetaan kantaa siihen, miten merkittävimpiä ympäristövaikutuksia hillitään – tai voidaanko samalla tuottaa myös joitain positiivisia vaikutuksia.

Ympäristövaikutuksia ovat muun muassa energian- ja vedenkulutus, liikenne- ja muut päästöt sekä raaka-aineiden käyttö. Jos yritys esimerkiksi tunnistaa energian kulutuksen suurimmaksi negatiiviseksi ympäristövaikutuksekseen, voidaan pohtia energiamuodon vaihtamista hiilestä tuulienergiaan.

Positiivisia vaikutuksia voidaan luoda muun muassa tuottamalla omaa energiaa ja myymällä ylituotanto muille. Kun negatiivisia vaikutuksia hillitään ja positiivisia tunnistetaan sekä kasvatetaan, muuttuu yritys systemaattisesti ympäristöystävällisempään suuntaan. Lisäksi ISO 14 001 -standardi edellyttää organisaatiota ylläpitämään henkilöstön osaamista, varautumaan ympäristöriskeihin ja -onnettomuuksiin sekä ennaltaehkäisemään ympäristövahinkoja.

Kysy lisää:

+358 50 374 8084 antti.huuskonen@talentree.fi

Miksi ympäristöjärjestelmä on tärkeä?

1.     Jotta toimintamme on kestävää

Nykyisillä elintavoillamme maapallon kantokyky ylittyy moninkertaisesti, mistä seuraa useita haitallisia ilmiötä kuten eroosiota, eliölajien sukupuuttoja ja ilmaston lämpenemistä. Viimeisin IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti on selvästi vaikuttanut siihen, millä vakavuudella asiaan suhtaudutaan. Myös Suomen uusimman hallituksen ohjelmassa ilmasto on merkittävässä roolissa.

Jotta käyttäisimme luonnonvaroja kestävästi, yhteiskunnan on kehityttävä kestäväksi. Tähän vaikuttavat toki kuluttajat, mutta myös yrityksiltä edellytetään proaktiivisia toimenpiteitä. Kestävyys ja kestävä kehittyminen käsittävät kolme eri ulottuvuutta: ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.

Ympäristöjärjestelmät auttavat kehittämään erityisesti liiketoiminnan ekologista kestävyyttä, ja niillä on lähtökohtaisesti suotuisa vaikutus myös liiketoiminnan sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Kun ympäristöjärjestelmä huomio sidosryhmät, se samalla edistää yrityksen sosiaalista toimilupaa eli sitä, miten sidosryhmät hyväksyvät yrityksen toiminnan ja miten maineriskejä hallitaan.

2.    Koska lainsäädäntö ohjaa yrityksiä yhä vahvemmin vastuulliseen toimintaan

Lainsäädäntö kehittyy suuntaan, jossa yrityksiltä vaaditaan koko ajan enemmän vastuullisuutta. Vuonna 2014 valmistunut ympäristölainsäädännön kokonaisuudistus velvoittaa yrityksiä yleisen huolellisuusvelvollisuuden nojalla olemaan selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä niiden vähentämismahdollisuuksista.

Samalla uusi hallitus on linjannut 3.6.2019 pidetyssä hallitusohjelmaneuvottelussa tavoitteekseen laatia selvitys, jonka pohjalta yritysvastuulain säätäminen olisi mahdollista (Dittmar & Indrenius: Yritysvastuu ja lainsäädäntö – vinkkejä tulevan sääntelyn seurantaan). Myös Euroopan Unionin lainsäädäntö ohjaa yrityksiä yhä vastuullisempaan toimintaan. EU-tasolla on säädetty mm. siitä, että suuryritysten tulee raportoida myös muista kuin taloudellisista tiedoistaan, esimerkiksi ympäristöasioista. Direktiivi on uudelleentarkastelun alla, ja on oletettavaa, että se koskettaa tulevaisuudessa yhä suurempaa osaa yrityksistä.

3.    Jotta yritys voi kehittää toimintaansa systemaattisesti haluttuun suuntaan

Ympäristöjärjestelmä on yksi hyvä ja systemaattinen tapa kerätä tietoa yrityksen ympäristöasioista – esimerkiksi EU-direktiivin vaatimaan raporttiin. Parasta on, että kun tietoa näin kertyy, myös systemaattinen kehittäminen ja tilanteeseen vaikuttaminen on yhä helpompaa.

Valmiita raameja ympäristöjärjestelmälle on monia. Näistä ISO 14001 on kansainvälinen ja soveltuu mahdollisimman monelle alalle, kun taas esimerkiksi WWF:n Green Office -järjestelmä on suoraan toimistorakennuksille suunnattu. Oli viitekehys mikä hyvänsä, liiketoiminnan kehittäminen ympäristön näkökulmasta vaatii aina ihmiset, jotka edistävät muutosta kohti tavoitteita. Järjestelmä tarjoaa selkeän ja läpinäkyvän viitekehyksen, ja tukee siten toivottua muutosta.

4.    Koska vastuullisuus on kilpailukykytekijä – myös työmarkkinoilla

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vastuullisuus on kilpailukykytekijä. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että useinkaan tarjouskilpailuun ei pääse ilman tiettyjä sertifikaatteja. Myös asiakkaat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta ja valitsevat yhä useammin arvoperusteisesti.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan vastuullisuuden merkitys suomalaisille on kasvanut neljässä vuodessa merkittävästi. Vuonna 2015 kuluttajista 67 % piti vastuullisuutta tärkeänä, vuonna 2019 määrä oli lisääntynyt neljänneksellä 87 %:iin.

Yrityksillä onkin otollinen ja tärkeä hetki toimia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen suhteen ongelmanratkaisijoina, jotka tarjoavat kuluttajille vastuullisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuden vaikuttaa.

Huomion kiinnittäminen vastuullisuuteen tuottaa innovaatiota ja mahdollisesti uusia tuotteita, jotka kasvattavat yrityksen kilpailukykyä. Esimerkkeinä toimivat esimerkiksi biohajoavat pillit ja kertakäyttömukit.

Yrityksen vastuullisuus ja arvot vaikuttavat osaltaan myös työntekijöiden motivaatioon – erityisesti näin väitetään olevan milleniaalien ja heitä nuorempien sukupolvien kohdalla, jotka samalla ovat yhä ympäristötietoisempia. Kun yritys toimii samalta arvopohjalta kuin työntekijät, kasvaa heidän motivaationsa ja sitoutuneisuutensa.

5.    Koska se maksaa itsensä takaisin

Usein kuultu kysymys ympäristöjärjestelmän käyttöönoton kohdalla on: maksaako tämä lisää? Järjestelmän rakentaminen vaatii konsultin tuen ja resursseja yrityksen sisältä, ja se voi johtaa toimenpiteisiin, jotka edellyttävät investointeja.

Toisaalta vastaavia, ympäristön kannalta suotuisia toimenpiteitä tehdään yrityksissä ilman järjestelmääkin: hankitaan energiatehokas valaistus, hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja haetaan kustannussäästöjä. Kun näitä toimenpiteitä tehdään ympäristöjärjestelmän myötä entistä systemaattisemmin – tai kun niihin vasta ryhdytään – pystytään myös systemaattisesti laskemaan kustannuksia esimerkiksi energiatehokkuuden kautta. Ympäristöjärjestelmä tarjoaa hyvän tuen ja toimintasuunnitelman, joka ohjaa pitkällä tähtäimellä järkevästi.