Vastuullisuus on vaikuttavuutta ja kuuluu johdon agendalle

Vastuullisuus ja kestävyys tulee yritysten johdon, hallitusten ja omistajien agendalle nyt ryminällä. Näiden tahojen on otettava kestävyysymmärrys ja vastuullisuusajattelu haltuun ja muodostettava kokonaisymmärrys, jotta yrityksellä on kykyä tarttua ja reagoida käynnissä oleviin ja jatkuviin muutoksiin.

Vastuullisuus vaikuttaa joka ikiseen yrityksen osa-alueeseen, ja vastuu valinnoista kuuluu yrityksen päätöksentekijöille: yrityksen kestävyys kaikuu koko arvoketjussa, kolkuttaa jokaisen työntekijän omatunnossa, välkkyy brändissä, kirjautuu tiliriveille, kuuluu viestinnässä ja eletään todeksi arjessa. Tehdyt toimenpiteet ja valinnat kirjautuvat luvuiksi vastuullisuusraportteihin ja CO2-päästöihin. Ennen pitkää vastuu kuuluu myös jokaiselle työntekijälle.

Johdon on nopeasti muodostettava kokonaisymmärrys vastuullisuudesta, sen tuomista vaateista, mutta myös sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Vastuu painaa harteita, mutta kestävyys antaa kantovoimaa

Isossa kuvassa vastuullisuudessa on kyse yritysten elinehtojen muuttumisesta. Elämme aikaa, vuosia ja hetkiä – nyt – jolloin yritys voi vielä valita itse olevansa muutoksessa aktiivinen toimija. Tovin kuluttua tarjolla on enää sopeutujien rooleja.

Aktiivinen toimijuus on vastuullisuuden tietoista rakentamista, uteliasta ja tutkivaa tekemistä, vastausten hakemista ja myös niiden määrittämistä itse. Sopeutujille joku muu tulee ja määrittää.

Aktiivisen toimijan rooli voi olla vastuullisuuden kehittäjän rooli omassa toimitusketjussa (esim. Lidl), edelläkävijän pesti omassa toimintaympäristössä (esim. Ivalo.com) tai esimerkin näyttäjänä yhteiskunnassa (esim. Puistokatu 4). Ennen kaikkea on hyvä tunnistaa, että juuri nyt on ymmärtämisen, näkemisen, silmien avaamisen ja toimeen tarttumisen aika.

Nyt aloitettu kestävyystyö antaa kantovoimaa, muutosmuskeleita selvitä tulevista ajoista.

Vastuullisuus on vaikuttavuusajattelua

Yrityksissä olennaista vastuullisuus- ja kestävyysymmärryksen lisäksi on se, miten haastamme ajatteluamme. Vastuullisuus on yrityksissä tehtävää vaikuttavuustyötä ja vaikuttavuuksien arviointia. Kestävyyshaaste perustuu sille, että emme voi enää samassa mittakaavassa käyttää maailman resursseja, ja yrityksen johtoa haastaa tässä se, osaammeko keskustella resursseista laajalla skaalalla.

Millaisia resursseja me tästä maailmasta käytämme ja millaisin oikeuksin? Luonnonvarojen lisäksi tulemme ihmisyyden, työvoiman, tilan ja ajan käytön äärelle. Entä millaista vastinetta, arvoa tähän maailmaan ja yhteiskuntaan näitä resursseja käyttämällä lopulta tuotamme? Millaisin edellytyksin ja vaikutuksin harjoitamme liiketoimintaa? Miten olemme osa yhteisöä ja yhteiskuntaa, miten vaikutuksemme kaikkiin muihin on – tai olisi – lopulta positiivisen puolella?

On hyvä pohtia, onko meillä kykyä muuttaa omaa resurssiajatteluamme ja puhettamme, haastaa toinen toisiamme laajempaan näkemiseen – rakentaa resilienssiä sen sijaan, että pyörisimme pelkän regulaation ympärillä. Lopulta olemme ytimen äärellä: mikä on yrityksemme tuottama arvo, impact, kokonaisvaikutus?

Vastuullisuus tuo yrityksen nopeasti perustamisen ajan kysymysten äärelle – miksikäs me tätä bisnestä tehtiinkään?

Mille tasolle keskustelua tulisi viedä?

Yksi este vastuullisuuteen tarttumisessa on yrityksissä käytävän vastuullisuuspuheen taso. Kaipaamme myös konkreettisia esimerkkejä ja malleja miten vastuullisuustyötä, muutosta tehdään, mutta tarinoita on vielä liian vähän tarjolla ja mallitkin puuttuvat.

Meillä on talouspuhe, termit HR-työlle, perinteet perheyrityksissä ja mittarit kasvuyrityksen arvon kasvattamiseksi. Meistä on helppoa ja selkeää toimia tutuilla tavoilla ja hakea valmiita vastauksia. Vastuullisuus koetetaan laittaa samaan muottiin, puristaa tiukkaan pakettiin vaikka koko bisneskenttä on vasta hapuilemassa kiinni siitä, mistä oikeastaan on kyse.

Vastuullisuustyö ei ole lähelläkään valmista, vaan enemmänkin jatkuvaa muutosta ja yritysten kykyä tehdä muutosta itse sekä resilienssiä kestää jatkuvaa ulkopuolelta tulevaa muutosta.

Vastuullisuustyössä ja puheessa pitää kestää epäselvyyttä, olla kykyä hakea jatkuvasti muuttuvaa tietoa ja hyödyntää sitä omassa toiminnassa. Lisäksi tarvitaan halua voittaa – tehdä omista rohkeista valinnoista kilpailuetua.

Johdon tulisi pyrkiä keskusteluissa ymmärryksen ja näkemisen tasolle. Maailma ja ympäristömme ei kestä nykyisiä tapojamme, ja yrityksillä on tässä oma merkittävä roolinsa. Meidän tulisi olla rohkeita sanoittaessamme rooliamme. Nykykeskustelua leimaa paljolti puolustusasento, josta myös keskusteluihin lähdetään. Ei ymmärtämisen, luomisen tai rohkean tekemisen tasolta.

Voisimme rohkeasti muistuttaa toinen toisiamme, että yritykset ovat kautta aikojen toimineet uuden luojina ja yhteiskunnan rakentajina, ja tämä massiivinen systeeminen haaste tarvitsee edelleen yrityksiä ratkaisijoiden ja muuttajien rooleihin.

Ajattelemaan pysähtyminen on varmin tie toimintaan

Vastuullisuudessa ja kestävyydessä päädytään tässä ajassa herkästi puhumaan regulaatiosta eli raportoinnista, vaateista ja velvollisuuksista ymmärtämättä perimmäistä syytä, miksi näitä laaditaan. YK:n ja EU:n tasolla tavoite on yhteinen – turvata kaikille tasapuolinen tulevaisuus.

• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Dealin tavoite on pitää Eurooppa kilpailukykyisenä ja erottaa talouskasvu resurssien käytöstä.
• CSRD taas on raportointivelvoite muistakin kuin taloudellisista luvuista, ja tuo mitattavuutta ja vertailukelpoisuutta yritysten vaikutuksesta yhteiskuntaan. Myös CSRD:n tavoite on vauhdittaa liiketoimintojen kehittämistä vastuullisemmaksi.
• Yritysvastuulaki taas tekee yrityksistä ja yrittäjistä entistä merkittävämpiä yhteiskunnallisia vastuunkantajia – ottaen ja kantaen vastuun koko arvoketjusta.

Jokaisen raportointivelvoitteen takana on pyrkimys muutokseen.

Raportointivelvoitteiden taustalla on selkeä ja kirkas tavoite siitä, että velvoitteet kannustaisivat yrityksiä muuttamaan bisnesmallejaan ja liiketoimintaansa. Tavoitteena ei suinkaan ole raportoida nykyisiä toimintoja. Velvoitteilla halutaan mahdollistaa vertailtavuus, ohjata rahoitusta kestävyyteen, suunnata toimintaa.

Meidän kaikkien tulee olla hereillä, ettei yritysten vastuullisuuspuhe jää velvoitteet ja vastuut -tasolle, kun sen tulisi olla liiketoiminnan ja sen kehittämisen tasolla.

Vastuullisuus on myös ylpeyden asia yrittäjille, vastuunkantoa ja osallistumista koko yhteiskunnan kehittämiseksi edelleen tuleville sukupolville.

Omistajien rooli vastuullisuudessa

Jokaisen omistajan tulee arvioida omat arvonsa ja samalla oman yrityksensä elinkaarta uudelleen. Pohdittavaksi asettuvat kysymykset kuten: mitä minulle tarkoittaa kasvu kestävyyden ja vastuullisuuden valossa, mistä ja miten sitä haetaan, mitä vaateita meillä on jos piirrämme yrityksen tulevaisuutta muutaman vuoden, kymmenien vuosien tai vaikka sadan vuoden päähän.

Vastuullisuus muuttaa isosti yritysten investointi-, rahoitus- mutta myös myyntitavoitteita. Moni tavoittelee yrityskauppaa tai yritysostoja, ja vastuullisuuden vaateet tuovat tähän merkittävän kertoimen ja muutoksen.

Millaiset resurssit ja resilienssi meillä on vastata muutoksiin?

Vastuullisuus ravistaa jokaista liiketoiminnan osa-aluetta

Vastuullisuus osuu ja koskettaa joka ikistä liiketoiminnan osa-aluetta halusimme sitä tai emme. Se tuo julki omistajien tahtotilan, yrityksen talouden, läpivalaisee kulttuurin ja vaikuttaa työmotivaatioon. Se erottelee hyvät huonoista liiketoimintamalleista, ja lopulta hyvät huonoista bisneksen tekijöistä. Edessä on paljon keskustelua ja paljon valintoja, mutta myös todella paljon hyviä mahdollisuuksia tehdä muutoksia.

On hyvä ymmärtää isoa kuvaa, kokonaisuuksia ja löytää oikeanlaisia kumppaneita, jotka tuovat pöytään myös hiljaisia signaaleja. Tarvitsemme niin raportoinnin ammattilaisia, monimuotoisuuden osaajia kuin kaupallisia ajattelijoita tähän työhön. Tarvitsemme myös niitä näkijöitä, jotka osaavat löytää kilpailuedut ja uudet liiketoimintamahdollisuudet.

Mutta ihan alkuun on uskallettava ajatella tosissaan, arvioida rehellisesti ja puhua avoimesti, yhdessä!

Ei ole kestävyyttä ilman kannattavuutta

Olemmeko kestävällä pohjalla, onko tekeminen kannattavaa? Vastuullisuuden kanssa olemme liiketoiminnan peruskysymysten äärellä. Kun näiden äärelle yrityksissä asetutaan, ehkäpä pitkästä aikaa vuosien jälkeen tai ensimmäistä kertaa sitten perustamisen, käynnistyy väistämättä myös muutos yrityksen ja työntekijöiden välillä, jokaisella tasolla.

Punnitsemme toisiamme ja punnitsemme meitä yhdessä, positioimme paikkaamme uudelleen, käymme läpi luvut. Jokaisen yrityksen käymä kestävyyden kehittämisen polku muuttaa niin työnantaja- kuin brändimielikuvaa ja ravistelee työn merkitystä, kun kosketamme väistämättä meillä työskentelevien osaajien henkilökohtaisia arvoja, läpivalaisemme yrityksemme tapaa tehdä ja vaikuttaa, teemme valintoja.

Yksikään tätä ajattelua kehittävä tai tämän työn käynnistänyt yritys ei ole kommunikoinut, etteikö olisi tähän kannattanut lähteä – päinvastoin. He ovat varmempia ja vahvempia, mutta myös rohkeasti avoimempia tehdessään toimia ja valintoja. Ja he jos ketkä tietävät selkeästi, miksi bisnestä tehdään!

Kirjoittajana Talentreellä helmikuussa 2024 aloittava liikkeenjohdon konsultti Hanna Liimatainen, joka auttaa asiakkaitamme erityisesti strategiatyössä ja tuo vastuullisuusosaamisensa asiakkaidemme käyttöön: “Vastuullisuuteen investoidaan omistajina, sitoudutaan hallituksessa ja tehdään todeksi strategiassa, jossa sitä yhdessä koko yrityksen voimin eletään todeksi. Monelle se tarkoittaa liiketoimintamallien muutosta ja kaikille velvoitetta raportoida paikastaan ja vaikutuksestaan arvoketjussaan”.