Näin strategia pysyy elossa arjessa

Timo Vuori on Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori ja yksi tunnetuimmista suomalaisista strategiatutkijoista. Hänen tutkimuksensa keskittyy erityisesti strategiapäätösten psykologisiin ulottuvuuksiin sekä siihen, miksi strategiat usein epäonnistuvat organisaatioissa. Vuori on työskennellyt aktiivisesti yritysten kanssa strategiatyön kehittämisessä ja tutkinut erityisesti sitä, miten strategia saadaan toteutumaan organisaation arjessa.

Strategian laatiminen saa usein paljon huomiota, mutta todellinen haaste alkaa vasta sen jälkeen. Useimmissa organisaatioissa strategia on analysoitu huolellisesti ja päätökset on tehty rationaalisesti. Silti strategiat muuttuvat toteutusvaiheessa merkittävästi siitä, mitä alun perin suunniteltiin. 

Kuuntele Timo Vuoren keskustelu Antti Haapakorvan ja Kaisa Stigellin kanssa tai tutustu sen pääkohtiin alla. Vuoren tutkimus osoittaa, että syy löytyy harvoin pelkästään huonoista prosesseista tai rakenteista. Usein ratkaiseva tekijä on ihmisten tapa tulkita strategiaa – ja erityisesti se, millaisia tunteita strategia herättää organisaatiossa. 

Strategian toteutus on ihmisten toimintaa 

Strategia toteutuu lopulta arjen päätöksissä: mitä ihmiset tekevät työpäivänsä aikana, mihin he käyttävät aikaansa ja mitä he pitävät tärkeänä. Organisaatio voi ohjata tätä toimintaa rakenteiden, tavoitteiden ja mittareiden avulla, mutta nämä mekanismit eivät yksin riitä. 

Tutkimusten mukaan strategiat muuttuvat usein käytännössä, koska ihmiset reagoivat niihin psykologisesti. He voivat tulkita strategiaa eri tavoin, kyseenalaistaa sen tarkoituksen tai kokea sen uhkaavana. Tällaiset reaktiot vaikuttavat siihen, miten strategiaa sovelletaan arjessa. 

Monissa organisaatioissa strategia ja ihmisten johtaminen nähdään kahtena eri maailmana. Strategia liitetään analyysiin, numeroihin ja päätöksiin, kun taas ihmisten johtaminen yhdistetään kulttuuriin, motivaatioon ja tunteisiin. Jako on kuitenkin harhaanjohtava.

Vuoren mukaan strategian toimeenpano ei ole vain analyyttinen prosessi vaan myös emotionaalinen prosessi. Jos tätä puolta ei huomioida, organisaatio voi ajautua tilanteeseen, jossa strategia näyttää paperilla selkeältä mutta toteutuu käytännössä aivan toisin. 

Koska strategia toteutuu ihmisten kautta, tulisi analyyttinen ja psykologinen näkökulma yhdistää samaan johtamiseen. 

Tunteiden tiedostaminen ratkaisee

Strategian jalkautus herättää lähes aina vastarintaa. Se voi näkyä epäilyksenä, kritiikkinä tai passiivisena vastustuksena. Moni johtaja reagoi tähän puolustautumalla tai perustelemalla strategiaa entistä voimakkaammin. 

Vuoren tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että tehokkaampi tapa on pysähtyä hetkeksi ja kuunnella. Kun ihmiset kokevat, että heidän huolensa otetaan vakavasti, he ovat valmiimpia sitoutumaan strategiaan. 

Johtajan tehtävä ei ole muuttaa ihmisen mielipidettä heti. Usein riittää, että hän tunnistaa ja sanoittaa toisen kokemuksen. Tämä luo tilaa keskustelulle ja vähentää vastakkainasettelua. Paradoksaalisesti tämän kaltainen hidastaminen voi nopeuttaa strategian toteutusta. Kun vastarinta käsitellään heti, myöhemmät konfliktit vähenevät ja organisaation työskentely sujuu tehokkaammin. 

Strategian toimeenpanossa myös johtajan oma tunnetila on yllättävän tärkeä tekijä. Johtaja voi olla esimerkiksi erittäin innostunut uudesta strategiasta, mutta jos organisaation tunnetila on paljon varovaisempi, tämä innostus voi kääntyä itseään vastaan. 

Kun ero johtajan ja työntekijöiden tunnetilojen välillä kasvaa liian suureksi, viesti voi tuntua epärealistiselta tai jopa ärsyttävältä. Tällöin strategian viestintä ei vahvista sitoutumista vaan lisää etäisyyttä. 

Siksi yksi johtamisen keskeisistä taidoista on oman tunnetilan tiedostaminen. Johtajan on pystyttävä säätelemään omaa viestintäänsä ja kohtaamaan ihmiset heidän omasta tilanteestaan käsin. 

Merkitys täytyy tehdä näkyväksi 

Monet organisaatiot yrittävät lisätä strategian merkityksellisyyttä viestimällä siitä enemmän. Vuoren mukaan pelkkä viestintä ei kuitenkaan riitä. Ihmiset ymmärtävät strategian merkityksen parhaiten silloin, kun he näkevät konkreettisesti työnsä vaikutukset. 

Merkitystä syntyy esimerkiksi silloin, kun työntekijät näkevät asiakkaiden reaktiot omaan työhönsä tai kun he pääsevät kokemaan, miten heidän tekemänsä ratkaisut vaikuttavat lopputulokseen. Tällaiset kokemukset voivat olla paljon vaikuttavampia kuin strategiset esitykset tai missiolauseet. 

Yksinkertainen esimerkki tästä on asiakaspalautteen jakaminen tiimeille. Kun työntekijät näkevät, miten heidän työnsä vaikuttaa asiakkaisiin, heidän työnsä merkityksellisyys kasvaa ja motivaatio strategian toteuttamiseen vahvistuu.

Kun tunteet ja merkityksellisyys huomioidaan osana strategian toimeenpanoa, organisaatio voi usein myös yksinkertaistaa johtamisjärjestelmiään. Ihmiset tarvitsevat vähemmän kontrollia ja mittareita, jos he ovat aidosti sitoutuneita strategian tavoitteisiin.

Keskijohto on strategian tulkki 

Strategian toteutumisessa keskijohdolla on keskeinen rooli. He toimivat linkkinä ylimmän johdon strategisten valintojen ja arjen työn välillä. Tämä tarkoittaa käytännössä strategian kääntämistä sellaiselle kielelle ja tasolle, että tiimit voivat toimia sen mukaisesti. 

Keskijohto myös testaa strategian toimivuutta käytännössä. He näkevät ensimmäisinä, jos strategiset oletukset eivät vastaa arjen realiteetteja. Tämän vuoksi heidän palautteensa on tärkeä osa strategian jatkuvaa kehittämistä. 

Strategian toimeenpano ei vaadi aina suuria muutoksia. Yksi yksinkertainen rutiini voi jo auttaa pitämään strategian arjen päätösten keskiössä. Tiimit voivat esimerkiksi aloittaa päivän tai viikon kysymällä kaksi kysymystä: 

• Mitkä tekemiset vaikuttavat eniten strategian onnistumiseen? 

• Miksi juuri nämä asiat ovat tärkeimpiä? 

Kun työ priorisoidaan vaikutuksen ja merkityksen perusteella, strategia alkaa ohjata päätöksiä käytännössä. 

Mitä strategian toimeenpano vaatii käytännössä 

Lopulta strategian onnistuminen ei riipu vain suunnitelman laadusta. Se riippuu siitä, miten hyvin organisaatio pystyy yhdistämään strategiset valinnat ihmisten kokemuksiin, motivaatioon ja päivittäiseen työhön. 

Strategia pysyy elossa vain silloin, kun ihmiset ymmärtävät sen ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. Vuoren mukaan strategian toimeenpano vahvistuu erityisesti silloin, kun organisaatiossa huolehditaan muutamasta keskeisestä asiasta: 

• strategian taustalla olevat oletukset ja tavoitteet ovat selkeitä 

• työntekijät näkevät, miten heidän työnsä vaikuttaa asiakkaisiin ja lopputulokseen 

• johtajat pysähtyvät käsittelemään vastarintaa ja epäilyjä 

• organisaation roolit ja prosessit tukevat strategisia tavoitteita 

• ihmiset saavat palautetta työnsä vaikutuksista. 

Kun nämä tekijät ovat kunnossa, strategia ei jää erilliseksi projektiksi vaan ohjaa arjen toimintaa. 

Lataa opas

Oppaan avulla laadit strategian, joka muuttuu teoiksi ja muuttaa arkenne. On aika ajatella strategiasta toisin.

"*" indicates required fields

Nimi*

Yritys*

Titteli

Työsähköposti*

Puhelin*

Onko strategiatyö teille ajankohtaista?

Kyllä, lähiaikoina

Kyllä, mutta ei ihan vielä

Ei, haen vain inspiraatiota

Paljonko on kaksi plus kolme? (vastaa pienin kirjaimin)

Tietosuoja*

Hyväksyn tietosuojaselosteen mukaisen henkilötietojen tallentamisen ja käytön.

Jatka keskustelua

Antti Haapakorva

Perustajaosakas, liikkeenjohdon konsultti

Kasvun moniottelija vahvuutenaan strategia- ja hallitustyö, OHJ-ketjun kehittäminen sekä haastavat muutosjohtamisen tilanteet.

+358 44 056 7444 antti.haapakorva@talentree.fi