Vastuullisuus on matka – ja olette jo kyydissä

Vastuullisuutta puskee nyt kaikkialla, eikä siltä voi välttyä; lehdissä, uutisissa, teinien puheissa, itsenäisyyspäivän vastaanotolla ja Black Friday -tarjouksissa – kaikessa siihen törmää ja kaikki sitä haluavat.

Ettei olisi taas vain yksi muotisana muiden joukkoon?

Onhan näitä jo ollut: ympäristöystävällisyys, yritysvastuu, hiilijalanjälki, ilmastonmuutos, elinkaari, kestävä kehitys, ympäristömerkit, ilmastoahdistus, kiertotalous, luontokato, lähiruoka, hiilineutraalius jne.

Aikoinaan oli se otsoniaukon oheneminenkin… Vastuullisuudesta puhuttaessa voi tuntua vaikealta hahmottaa, mistä on kyse ja miten se juuri meidän organisaatiomme tekemiseen liittyy.

Uskon kuitenkin, että se on jo osa teidänkin arkeanne – ja yhä isompi osa tulevaisuuttanne.

Vastuullisuus kokoaa vanhoja teemoja yhteen

Vastuullisuus kokoaa monet aikaisemmat termit, teemat ja kehityskulut selkeään viitekehykseen ympäristön (Environment), yhteiskunnallisen (Social) sekä taloudellisen vastuun (Governance) teemojen alle.

Vastuullinen toimija tunnistaa, ymmärtää ja haluaa vaikuttaa positiivisesti oman toimintansa ympäristövaikutuksiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten henkilöstö voi, millaisia työtapaturmia tapahtuu, ketä työllistetään ja mitä materiaalitehokkuus aidosti tarkoittaa.

Vastuullisella toiminnalla pyritään edesauttamaan jo vuonna 1987 YK:n alaisen Brundtlandin komission määrittelemän kestävän kehityksen toteutumista ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Nähdäkseni pandemioita tulee ja menee ja kaikki sodat päättyvät aikanaan, mutta mikään muu haaste ei ole ollut ihmiskunnalle yhtä suuri, yhteinen ja arvaamaton kuin ilmastonmuutos. Siksi vastuullisuustyö kiertyy usein sen ympärille.

Vastuullisuus ei ole enää kilpailuetu, vaan elinehto

Ilmastonmuutosta ei voi enää estää. Sitä voi kuitenkin torjua ja siihen voi pyrkiä sopeutumaan – myös vastuullisen liiketoiminnan keinoin.

Ilmastokeskustelussa on ajoittain turhankin synkkiä sävyjä, ja vaivun itsekin ajoittain epätoivoon muutoksen suuruuden edessä: voiko millään toimillani olla mitään merkitystä?

Tapasin keväällä Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen, joka valoi minuun uskoa siihen, että jokaisen yksilön toiminnalla on merkitystä. Taalaksen innoittamana olen kiinnittänyt huomioni yhä enenevässä määrin ilmastonmuutoksen tuomaan hyvään – jos niin voi sen yhteydessä sanoa.

Mielestäni myös ilmastonmuutoksen torjunnan onnistumisia ja siitä kummunneita uusia innovaatioita tulisi tuoda enemmän esille. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä vastuullinen liiketoiminta luo kiihtyvällä tahdilla myös uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja.

Suomalaisille suuryrityksille vastuullisuus on strateginen valinta, läpileikkaava teema kaikessa liiketoiminnassa ja kaiken toiminnan keskiössä. Vastuullisuus on liiketoimintaa, ei erillinen osa sen ohessa.

Hyvänä esimerkkinä vastuullisuuden muuttumisesta strategiseksi toiminnaksi toimivat perinteiset metsä- ja paperiteollisuuden toimijat, jotka kaikki ovat kehittäneet ja kehittävät edelleen vaihtoehtoisia ja kestävämpiä ratkaisuja perinteisen liiketoiminnan rinnalle.

Viimeisimpänä Neste ilmoitti käynnistävänsä strategisen selvityksen raakaöljyn jalostamisesta luopumiseksi. Vastuullisuus on nopeasti muuttunut kilpailuedusta elinehdoksi.

Se, että voin olla tukemassa myös pk-yrityksiä tämän muutoksen äärellä, tuntuu hyvin merkitykselliseltä.

Lataa käsikirja vastuullisuustrategiaan

Työntekijät ja sidosryhmät odottavat vastuullisuusviestintää

Näen, että isoista toimijoista on hyvä ottaa mallia siinä, miten vastuullisuus muuttuu uudeksi liiketoiminnaksi, uusiksi laitosinvestoinneiksi, uusiksi innovaatioiksi, uusiksi tuotteiksi ja uusiksi työpaikoiksi.

Myös pk-yritykset ja julkinen sektori ovat päässeet jo hyvin vastuullisuustyöhön mukaan, sillä harvalla organisaatiolla on vara jäädä vastuullisen toiminnan ulkopuolelle. En keksi yhtään toimialaa, jolla olisi mahdollisuus jättää vastuullisuus huomiotta!

Asiakkaat, tilaajat, alihankkijat, yhteistyökumppanit, omat työntekijät, viranomaiset ja tulevat työntekijät kysyvät ja haluavat tietää organisaatioiden toiminnan vastuullisuudesta.

Samalla moni toimiala painii osaajapulan kanssa ja miettii, miten saisi parannettua omaa työnantajamielikuvaansa ja vastattua kiristyviin vaatimuksiin henkilöstön osaamistasosta.

Vastuullisuus onkin yksi tärkeä arvopohjainen teema, joka nousee yhä useammin esille jo työhaastatteluvaiheessa ja luo omalle työlle syvempää merkityksellisyyttä.

Nyt työelämään tulevat sukupolvet ovat erittäin tiedostavia vastuullisuuden osalta, pelkät viestintätiimin muotoilemat vastuullisuus-korulauseet nettisivuilla eivät riitä, halutaan kuulla konkretiaa ja nähdä aitoa tekemistä.

Myös hyvälle johtamiselle on yhä suurempi tilaus, kun elämme poikkeuksellisen isojen kriisien ja myllerrysten keskellä.

Vastuullisuus on ennen kaikkea tekemistä

Jos ajatellaan vastuullisuutta pk-sektorin näkökulmasta, tärkeintä on ryhtyä hommiin!

Vastuullisuuden vaateet kasvavat koko ajan, ei pelkästään globaaleilla markkinoilla toimittaessa tai pakottavan EU:n taksonomian myötä, vaan myös erilaisten sidosryhmien vaatimusten ja odotusten vuoksi.

Koen, että varsinkaan pienten yritysten ei kannata keskittyä liikaa hienojen suunnitelmien laatimiseen ja korkealentoisten ilmastotavoitteiden määrittelyyn. Moni pk-yrityksen organisaatio uuvahtaa jo tässä kohtaa, sillä osaamista ja etenkään ylimääräistä aikaa ei juurikaan ole.

Toki jonkinlainen rakenne asioiden systemaattiseen hoitoon on syytä olla, mutta rohkaisen keskittymään ensisijaisesti konkreettisiin tekoihin, joiden kautta yrityksen vastuullisuusohjelma on helppo rakentaa.

Monissa yrityksissä vastuullisuus on jo nyt hyvällä mallilla. Siellä se jo on, teidän liiketoiminnassanne sisällä! Sitä vain ei ole kirjoitettu auki tai kuvattu visuaalisesti.

Jokainen yritys tekee varmasti jo nyt vastuullisia tekoja: maksaa veroja, tarjoaa työpaikkoja, panostaa työntekijöidensä työhyvinvointiin, viestii sidosryhmille, pyrkii resurssiviisauteen, minimoi hukan ja kehittää johtamistaan.

Näiden tekojen ymmärtäminen ja esille nostaminen on hyvä alku. Yritysten arjessa monet vastuullisuuden teemat tulevat hoidetuiksi ikään kuin automaattisesti pakottavan lainsäädännön kuten työ- ja ympäristölainsäädännön kautta.

Meille suomalaisina useat UN Global Compact -aloitteen yritysvastuun teemat kuten lapsityövoiman poistaminen ja korruption vastaisuus ovat itsestäänselvyyksiä, ja saatamme havahtua, että ne muualla maailmassa ovat edelleen iso ongelma.

Riskien tunnistaminen ei juuri nyt vaadi mielikuvitusta

Jos oman toiminnan ympäristövaikutukset ovat jo hyvin hallinnassa, ja yhteiskunnallisista vaikutuksistakin on jo jokin ymmärrys, kannattaa tarkastelua laajentaa omiin toimitusketjuihin ja erilaisiin riskeihin.

Nyt jos koskaan on helppo analysoida ja kuvata oman toiminnan ja toimitusketjujen riskit, sillä viimeisen kolmen vuoden aikana lähes kaikki villeimmissäkin riskianalyyseissä ja skenaariotöissä kuvitellut riskit ovat toteutuneet. Poikkeukselliset ajat ja jatkuva muutos korostavat vastuullisuustyön luonnetta entisestään.

Vastuullisuus vaatii jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä, sillä toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Vastuullisuuden kehittämisen lähtökohdat, organisaation kypsyysaste ja tavoitteet toki vaihtelevat organisaatioittain.

Vastuullisuus on matka, ei joko/tai-ominaisuus. Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia teksti herättää ja miten voisin auttaa teitä vastuullisuusmatkallanne!

Alta voit myös ladata käsikirjamme vastuullisuusstrategiaan työnne tueksi.