Laadukas tulevaisuusajattelu hallitustyön ytimessä

Yritysten hallitustyössä toiminnan kypsyysastetta voi arvioida ja kehittää ihan niin kuin muitakin toiminnan osa-alueita.

On selvää, että laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen sekä tuloksellisuuden sparraaminen ovat keskeisiä teemoja, mutta niiden kautta olisi kurotettava yhä ylemmäs: kohti tulevaisuuden varmistamista. Erinomainen hallitus pystyykin toimimaan yrityksen tulevaisuusajattelun kirittäjänä ja vaalijana silloin, kun toimivan johdon katse hakeutuu liikaa arjen tulipaloihin.

Tulevaisuusajattelu on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Kysyttäessä suurin osa hallituksista toivoo, että tulevaisuutta käsitteleviin asioihin varattaisiin nykyistä enemmän aikaa, mutta miten tämä käytännössä mahdollistetaan – ja miten avautuvasta ajasta saataisiin mahdollisimman paljon irti?

Käännä katse tulevaan

Kokemuksemme mukaan tulevaisuusajattelua voi kehittää ainakin seuraavien osa-alueiden kautta:

Kirkas omistajan tahtotila

Sanotaan, että hallitushuone ilman kyvykästä toimitusjohtajaa ja selkeää omistajastrategiaa on tyhjä huone. Uskallan väittää, että ensimmäinen toteutuu hyvällä tasolla useammin kuin jälkimmäinen.

Omistajien olisi hyvä säännöllisin aika-ajoin kysyä itseltään esimerkiksi seuraavia:

• Miksi haluamme omistaa yhtiötä?
• Miksi yritys on perustettu?
• Kuinka hyvin se vastaa odotuksiimme?
• Kuinka pitkään haluamme omistaa yhtiötä – ja mitä omistukselle halutaan ylipäätään tapahtuvan?
• Haemmeko ensisijaisesti kasvua vai kannattavuutta – ja jos molempia, niin kumpi tarpeen vaatiessa joustaa?
• Mikä on riskinsietokykymme?

Kun omistajan tahtotila on omistajille itselleen selvä, on se syytä käydä läpi myös hallituksen kanssa. Selkeä omistajan tahtotila tuo tulevaisuusajattelun pohjan, tuoden halutulle tulevaisuudelle ambitiotason ja mahdolliset reunaehdot.

Osaamisen ja ajattelun diversiteetti

Suuren hallitustutkimuksen ja sitä tukevien haastatteluiden kautta piirtyy kuva, joka korostaa nimenomaan osaamisen ja ajattelun diversiteettiä. Se on tässä ajassa erityisen tärkeää, kun mahdollisien tulevaisuuksien vaihteluväli on poikkeuksellisen ammollaan, ja asioita pitää pystyä käsittelemään moniulotteisesti eri näkökulmista ja eri aikaulottuvuuksissa.

Tutkimuksessa vastaajat tuovat esiin sen, että monimuotoisuutta ei pidä nähdä itseisarvona. On hienoa, että esimerkiksi sukupuolten monimuotoisuutta arvostetaan yhä enemmän, mutta se ei vielä yksinään välttämättä lavenna ajatuksia. Nelivitonen Otaniemestä valmistunut diplomi-insinööri omaa koulutuksensa ja työuransa kautta luultavasti melko saman tyyppisiä näkökulmia, on hänen sukupuolensa mikä tahansa.

Tarvitaankin nimenomaan ajattelun ja osaamisen diversiteettiä, joiden kautta tarkasteltavia asioita voidaan pohtia riittävän moniulotteisesti. Ja monimuotoisuuteen voi suhtautua itseisarvon sijaan välinearvona, kohti monipuolisempaa ajattelua.

Sitoutunut tiimityö

Ei vielä riitä, että hallituksen kokoonpano on kattava otos erilaisia hyödyllisiä näkökulmia ja osaamisia – ne pitää saada myös täysimääräisesti käyttöön. Tämä vaatii aitoa tiimityötä, jonka pohjana on vankka luottamus. Sen päällä voi turvallisesti haastaa ja sparrata, vaikka vähän konfliktoidakin eri näkökulmia. Näin kaikkien ajattelu kirkastuu ja jalostuu.

Oman hallituksen luottamuksen tasoa voi yhdessä arvioida esimerkiksi Patric Lencionin Five Dysfunctions of a team -viitekehyksen kautta ja pohtia, millä portaalla olemme nyt – ja miten päästään seuraavalle?

Esimerkiksi toiseksi ylimmäisen portaan ”vastuun välttelemisen” kautta piirtyvää vastuunkantoa voi miettiä englanninkielisten termien responsibility ja accountability kautta. Ensin mainittu on perinteistä muodollista vastuuta, jälkimmäinen ns. tilivelvollisuutta. Miten saamme tiimityön tasolle, jossa jokainen on sitoutunut yhdessä sovittuihin päämääriin – tapahtui työnteko sitten kokouksissa tai niiden ulkopuolella?

Jatka keskustelua:

+358 44 056 7444 antti.haapakorva@talentree.fi

Systemaattinen strategiatyö

Suuren hallitustutkimuksen mukaan tulevaisuudessa eniten kaivattu hallitusosaaminen on strategiaosaaminen. Samoin esiin nousee havainto, että eniten tulevaan menestykseensä uskovat yritykset tekevät strategiatyötä vuosittain – tai tarpeen vaatiessa.

Yhdessä harjoiteltu ja omaksuttu ketterän strategiatyön taito toimii luontaisena tulevaisuusajattelun moottorina, joka aktivoi strategisten kysymysten pohtimisen luontevaksi osaksi vuosikelloa – ja mieluiten jokaista kokousta.

Tutkimuksen mukaan tulevaisuustyölle kaivattaisiin myös enemmän aikaa. Tämäkin on hyvä varmistaa. Mitä peräpeiliasioita voimme käydä läpi jo ennakkomateriaalissa, mitä kokouksessa? Hallitusjäsenet voivat arvioida myös omaan toimintaansa: käytänkö puheenvuorollani kallisarvoista aikaamme parhaalla mahdollisella tavalla?

Ajantasainen tieto

Hallitus katsoo yrityksen toimintaa miltei väistämättä siitä avaimenreiästä, jonka toimiva johto sille tarjoilee. Johdolla on aina tietoylivoima suhteessa hallitukseen. Hyvänä tavoitteena voisi kuitenkin toimia esimerkiksi se, että tilannekuva on mahdollisimman symmetrinen ja sekä toiminnan perusmittareiden että strategista muutosta kuvaavien mittareiden näkymä on yhtäaikainen – mieluiten koko organisaatiossa. Näin esimerkiksi hallituksen kokouksissa voidaan keskittyä lähinnä siihen, mitä katsotaan tarpeelliseksi nostaa esille suhteessa valittuun strategiaan ja haluttuun muutokseen. Johto voi myös etukäteen raportissaan nostaa keskeiset asiat esille, jolloin kokousaika voidaan käyttää mahdollisimman laajan tilannekatsauksen sijaan siihen, mikä kulloinkin näyttää olennaiselta. Tämä luo aikaa ja tilaa tulevaisuuteen kurottavalle ajattelulle.

Näiden viiden teeman kautta hallituksen tulevaisuusajattelu kehittyy kuin huomaamatta. Lisänäkökulmia hallitustyösi kehittämiseen voit poimia esimerkiksi kattavasta raportista, joka tiivistää yhteistyössä HHJ:n kanssa tekemämme suureen hallitustutkimuksen.

Ja jos kaipaat asian tiimoilta juttuseuraa – vaikka virtuaalisen kahvikupposen muodossa – niin meistä kyllä juttukaverin saa!

Keskustelemme omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyön kehittämisestä ja omistajastrategian rakentamisesta myös webinaarissamme 13.3.2025 klo 8-9. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisää Antin ajatuksia hallitustyöstä löydät Bonfiren sivuilta: Strateginen hallitus, osa 1: oikea kokoonpano ja Strateginen hallitus, osa 2: arvonluonti käytännössä

Näkemystä ohj-ketjuun

Antti Haapakorva

Perustajaosakas, liikkeenjohdon konsultti

Kasvun moniottelija vahvuutenaan strategia- ja hallitustyö, OHJ-ketjun kehittäminen sekä haastavat muutosjohtamisen tilanteet.

+358 44 056 7444 antti.haapakorva@talentree.fi

Lataa raportti

Poimi vinkit hallitustyönne kehittämiseen ja katso, mitä menestyvien yritysten hallituksissa tehdään toisin. Lataa tästä Suuren hallitustutkimuksen raportti 2024-2025

"*" indicates required fields

Nimi*

Yritys*

Sähköposti*

Puhelin*

Paljonko on kaksi plus kolme? (vastaa pienin kirjaimin)

Tietosuoja*

Hyväksyn tietosuojaselosteen mukaisen henkilötietojen tallentamisen ja käytön.