Strategian toimeenpano vaatii osaamista ja sitkeyttä

On mukava huomata, että strategiakeskustelua käydään yhä tasapainoisemmin määrittelyn ja toteutuksen välillä. Hyvälläkään strategialla ei ole juuri arvoa, jos sen toimeenpano ontuu.

Tyypilliset haasteet strategian toimeenpanon taustalla ovat tunnistettavissa: samat asiat toistuvat erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä.

• Henkilöstön mukaan saanti: strategia ei ole koko organisaation yhteinen asia ja tavoitteet ovat epäselvät.
• Ajanpuute: keskittyminen reaktiiviseen ja päivittäiseen ongelmanratkaisuun, ei isojen muutosten läpivientiin.
• Priorisoinnin vaikeus: Keskitytään liian moneen asiaan yhtä aikaa. Operatiivinen ja strateginen kehittäminen menevät sekaisin tai asioita ei osata priorisoida.
• Osaaminen ja kyvykkyydet: yrityksissä ei ole riittävästi organisaatiotason kyvykkyyttä eikä yksilötason osaamista tehokkaaseen toimeenpanoon.

Epävarma ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö tekee palapelistä vielä monimutkaisemman, sillä strategisesti merkittäviä muutosajureita on tunnistettavissa koko ajan enemmän.

Mistä toimeenpanokyky koostuu?

Mistä organisaation toimeenpanokyvykkyys sitten koostuu ja miten sitä voi kehittää? Koska asiat ovat voimakkaasti kulttuurisia, on niiden kehittäminenkin pitkäjänteistä ja monisyistä. Selkeällä ja ymmärrettävällä strategialla ja tarkasti asetetuilla tavoitteilla on suuri merkitys, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan lisäksi toimeenpanon taitoa, jota johdon coach Ria Parppei nimittää volitioksi.

Volitio on taito, joka ohjaa tekemistä tavoitteen saavuttamisen kannalta oikeisiin asioihin. Se auttaa fokuksen säilyttämisessä myös silloin, kun motivaatio ohjautuu mielenkiintoisempiin asioihin – kuten väistämättä tapahtuu. Hyvää toimeenpanon taitoon tarvitaan sekä työvirettä että tarkkaa fokusta. Volition avulla säädellään tietoisesti ja johdonmukaisesti omaa henkistä pääomaa ja ympäristötekijöitä tavoitteen saavuttamiseksi. Sen avulla fokus säilyy ja ihminen sitoutuu tavoitteen saavuttamiseen. Taitona se on siirrettävissä tilanteesta toiseen.

Koska kyseessä on taito, sitä voidaan arvioida, kehittää ja johtaa. Se kuitenkin edellyttää kokonaisvaltaista tavoitteen hallintaa, jossa henkilö ymmärtää sekä tavoitteen sisällön että merkityksen. Sen lisäksi tarvitaan itseluottamusta omaan kykyyn saavuttaa tavoite ja omaan mahdollisuuteen vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. Tämä luo pohjan, jonka päälle toimeenpanon taito mahdollistaa onnistumisen.

Toimeenpanokyvyn kehittyminen lähtee aina johtamisesta. Johto määrittää riman korkeuden ja luo esimerkillään pohjan kulttuurille. Jos ylimmällä johdolla on epäselvää, miten kriittisiä muutoshankkeita viedään arjessa läpi, ei voida odottaa, että muutakaan organisaatio saadaan mukaan. Jos johdon oma toimeenpanokyky ontuu, on sitä vaikea opettaa muulle organisaatiolle.

Jatka keskustelua:

+358 50 587 7626 olli.paavola@talentree.fi

Kuka toimeenpanokykyä arvioi?

Ihmisillä on taipumus yliarvioida omia kyvykkyyksiään ja tämä pätee myös strategian toimeenpanoon. Tämän vuoksi olisikin ensiarvoisen tärkeää, että johdon työtä arvioidaan ja johto kykenee myös itsereflektioon. Jos strategiset tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta, haetaanko syitä ulkopuolelta vai koitetaanko pohtia, mitä voisimme tehdä jatkossa paremmin?

Toimeenpanon arvioinnissa korostuu myös osaavan hallituksen rooli. Hallituksen tehtävänä on valvoa strategian toteutumista ja vaatia johdolta tuloksia. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että johto saa riittävän tuen ja onnistuminen on mahdollista.

Strategian toimeenpano ei ole helppoa, ja sen vuoksi moni yritys siinä epäonnistuu. Toimeenpanokyvyn merkitys kasvaa kuitenkin koko ajan: ilman sitä on vaikea menestyä ja rakentaa kestävää kilpailuetua. Koska toimeenpanokyvyn kehittäminen on kuitenkin mahdollista, siihen kannattaa suhtautua nöyrästi ja uteliaasti.

Miten toimeenpanokykyään voi kehittää?

Keskustelemme teemasta lisää maksuttomassa webinaarissamme Onnistu strategian toimeenpanossa tiistaina 8.10. klo 8–9 yhdessä Mika Sutisen kanssa. Mika on hallitusammattilainen, jolla on 20 vuoden toimitusjohtajakokemus ja kokemusta monista laajoista muutoshankkeista. Mika on myös kirjoittanut Muutosvoimaa-teoksen (2020) yhdessä Kirsi Pihan kanssa.