Kaikki alkoi ATK:sta
Olen ollut mukana yritysten teknologiakehitysprojekteissa 90-luvun puolivälistä alkaen. Niistä hetkistä tähän päivään on tapahtunut paljon. Termitkin ovat kulkeneet omaa polkuaan yrittäen kuvata kulloinkin vallitsevaa käsitystä ja kehitystä: ensin oli ATK, sitten tuli IT, jota seurasi ICT, ja sittemmin kohtasimme digitalisaation. Kun tarkastellaan tätä kehityskaarta (rajattuna yritysten toimintaympäristöihin), on kehitys ollut pitkään melko hidasta ja pistemäistä: teknologia ja ohjelmistot ovat hitain askelin siirtyneet aputyökalun roolista prosessien ja palveluiden moottoreiksi.
2010-luku loi helpon infrastruktuurin hyödyntää ohjelmistoja
Teknologian ja ohjelmistojen rooli yritysten kehityksessä on muuttunut nopeasti 2010-luvun aikana. Harvoja prosesseja ajetaan enää ilman teknologisia ratkaisuja. Tässä trendissä pilvipalveluiden nopea yleistyminen ja ohjelmistojen valikoiman valtava kasvu ovat olleet keskeisessä roolissa. Pilviympäristöt ovat myös alkaneet purkaa siiloja. Eri organisaatioiden, yritysten ja palveluiden dataa integroidaan tiiviimmin toisiinsa rajapintojen avulla, ja dataa hyödynnetään tehokkaammin liiketoiminnassa ja sen johtamisessa. Tämä on luonut kasvavan mahdollisuuden alustatalouden ratkaisuille myös B2B-liiketoiminnassa.
2020-luku ja uuden aikakauden alku
Digiaikakauden mikroskooppisen lyhyt historia on jo alkanut näyttää toteen sitä, mitä jatkuvasti kiihtyvällä teknologiakehityksellä tarkoitetaan. Uudet teknologiat kypsyvät ja yleistyvät nopeammin. Se, millaiseen vauhtiin totuimme 2010-luvulla, ei päde tulevalla vuosikymmenellä. Jo 2020-luvun innovaatiot ovat vaikutuksiltaan radikaalimpia, koska ne yhdistävät useita uusia teknologioita muodostaen siten entistä vaikutuksellisimpia ilmiöitä. Kuinka moni meistä osasi aavistaa kolme vuotta sitten, että vuonna 2020 useat automerkit julkaisevat täyssähköautoja, joiden hintahaarukka lähtee alle 20 tuhannesta eurosta?
Toimintaympäristöjen suuremmat muutosvoimat
Yritysten toimintaympäristö ei tulevina vuosikymmeninä muutu vain teknologisesti, vaan teknologiat muuttavat myös yhteiskunnan normeja ja rakenteita. Jos pysytään liikenne-esimerkissä, niin yksityisautoilun sijaan suuntana on robottiautojen kehityksen myötä kuljettajaton liikenne. Kuten on helppo kuvitella, tulee tällä olemaan valtava vaikutus mm. logistiikkarakenteisiin, ja suhteemme auton omistamiseen tulee muuttumaan.
Kun vallitsevat rakenteet toisensa jälkeen muuttavat muotoaan, on näiden yhteisvaikutus yritysten toimintaympäristöille valtava. On toki selvää, että toimintaympäristöön vaikuttaa yhteisvaikutuksessa moni asia, kuten vaikkapa maailmanpoliittinen tilanne tai ympäristön tilan kehittyminen. Tulevaisuusvaliokunnan Suomen 100 uutta mahdollisuutta 2018–2037 -selvitys pyrkii tunnistamaan ja havainnoimaan näitä muutosvoimia.
Katse toimintaympäristön muutokseen
Palataan vielä hetkeksi nykyhetkeen. Kuten aiemmin kuvasin, ohjelmistot ja verkot ovat pikkuhiljaa uineet tukiroolista yritysten prosessien ajureiksi ja purkaneet samalla organisatorisia ja yritysten välisiä siiloja. Mitä teknologisella kehityksellä tulisi siis yrityksissä tavoitella, minne rima pitäisi asettaa?
Pelkkä nykytilan (palvelut, prosessit) loputon optimointi ei ole tässä muutoksessa kovinkaan järkevää, koska elämme jatkuvassa toimintaympäristön muutoksessa. Tämän rinnalla kehityksessä katseen tulisi olla vahvasti liiketoiminnan ja palvelumallien kehittämisessä ja uudistamisessa. Tämä tarkoittaa vahvaa, aina strategiseen tasoon yltävää tarkastelua ja yrityksen toimintaympäristön arviointia.
”Missä liiketoiminnassa olemme?” on koko ajan tärkeämpi strateginen kysymys yhä useammalle yritykselle. Meille Talentreessa se tarkoitti transformaation rakentamista liiketoiminnan konsultoinnin, teknologioiden ja digimarkkinoinnin hybriditoimijaksi. Ajurina tälle oli jo pitkään nähtävissä ollut toimintaympäristön muutos.
Ympyrä sulkeutuu
Seuraavat 20 vuotta tulevat olemaan teknologiakehitykselle hyvin erilaiset kuin sen kömpelöt 20 edellistä. Voineekin kevennetysti sanoa, että siirrymme viimein aikaan, jossa tietojenkäsittelystä alkaa tulla aidosti automaattista. ATK is back.
Teknologiaterveisin, Kimmo Vainikainen
