Nykymaailma pyörii koodilla. Puhelimet, televisiot ja autot pitävät sisällään koodia. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka paljon itse kukin on erilaisten ohjelmien kanssa tekemisissä tavallisen päivän aikana. Jokaisella ohjelmistolla on omat tekijänsä, joten ei voi kuin ihmetellä, miten ihmiset ovat kerenneet kirjoittamaan niin paljon koodia, kuin tämä maailma nykyään tarvitsee.
Koodausosaamisen tarvetta lisää se, että palvelut siirtyvät entistä enemmän puhelimiin ja nettiin. On jo arkipäivää olettaa, että tarvitsemamme palvelut ovat käden ulottuvilla joko netin tai puhelimen kautta. Mutta toisinaan sitä hätkähtää, että ”miksei tälle asialle ole äppiä?” tai ”miksei ole nettisivua, joka tarjoaisi tällaista palvelua?” Suurimmalla osalla ajatus jää siihen, mutta mitä jos sitä kysyisikin itseltään: ”Voisinko minä toteuttaa tämän itse?”
Koodauksen alkeet on helppo ottaa haltuun.
Ohjelmoinnin aloittaminen ja ohjelmistojen toteuttaminen ei ole niin kaukaa haettua, kuin miltä se aluksi tuntuu. Oman kokemukseni mukaan kuka vain voi oppia koodaamaan, jos motivaatio on kohdallaan. Ei välttämättä tarvitse olla halua tehdä ”killer-äppi” ja tienata sillä miljoonia euroja, vaan ihan perinteinen halu oppia uusia taitoja ja kiinnostus uutta harrastusta kohtaan riittävät. Harrastuksena koodaamien tarjoaa aivojumppaa ja kyvyn toteuttaa konkreettisia sovelluksia tietokoneella. Vaikeinta on aloittaminen ja se, mistä koodaamisen opiskelu pitäisi aloittaa. Siihen minulla on vastaus.
Ensimmäisen ohjelmointikielen valitseminen
Ohjelmointikieliä on lukuisia, ja lopullista määrää tuskin tietää kukaan, sillä uusia ohjelmointikieliä kehitetään erilaisia käyttötarkoituksia ja ympäristöjä varten tarpeen mukaan. Kokenut ohjelmoija osaa useita ohjelmointikieliä ja valitsee käyttötarkoitukseen sopivan ohjelmointikielen.
Aloittelijana on hyvä valita mahdollisimman monikäyttöinen ohjelmointikieli. Tämä tarkoittaa sitä, että kieltä voidaan hyödyntää eri ympäristöissä kuten käyttöliittymän tai taustapalvelun toteuttamisessa ja eri alustoilla kuten mobiilissa ja selaimessa. Suosittelen aloittelevalle ohjelmoijalle JavaScript-ohjelmointikieltä, sillä se on tällä hetkellä yksi eniten käytetyimpiä ohjelmointikieliä, ja täyttää edellä mainitut kriteerit.
Ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi sopivat JavaScript, Python ja C#.
JavaScript on laajalti tuettu ohjelmointikieli. Se on erityisen hyvä web-pohjaisten eli verkossa käytettävien sovellusten tekemiseen, sillä kaikki yleisimmät selaimet kuten Chrome ja Safari tukevat sitä. Myös mobiilisovellusten ja pelien ohjelmointi onnistuu JavaScriptillä siihen suunniteltujen työkalujen kanssa.
Kokemukseni perusteella muita hyviä ohjelmointikieliä aloittelijoille ovat Python ja C#. Nämäkin ovat erittäin suosittuja ohjelmointikieliä ja myös yleiskäyttöisiä. Ensimmäistä ohjelmointikieltä valitessa kannattaa siis tutustua myös näihin kahteen.
Ohjelmoinnin opiskelu verkossa
Internetissä on paljon hyviä lähteitä ohjelmoinnin perusasioiden opiskeluun. Googlettamalla löytyy lukuisia oppaita, kursseja tarjoavia sivustoja ja videotutoriaaleja. Hakemalla esimerkiksi sanoilla ”JavaScript opas” saa tulokseksi runsaasti linkkejä suomenkielisiin JavaScriptin perusteita käsitteleviin oppaisiin. Kannattaa kuitenkin ottaa materiaalia etsiessään huomioon, että osa materiaalista saattaa olla jo vanhentunutta. Katso, että materiaali on ainakin tältä vuosikymmeneltä.
Netistä löytyy myös sivustoja, jotka tarjoavat ohjelmointikursseja. Tällaisia sivustoja ovat mm. freeCodeCamp ja CodeCademy, joilla on hyvin yhdistelty teoriaa ja tehtäviä. Yhteisön tuella toteutettua freeCodeCampiä suosittelen lämpimästi JavaScriptin opettelemiseen.
YouTubesta puolestaan löytyy paljon tutoriaaleja ja videosarjoja, joissa käydään läpi ohjelmointikieliä ja opetetaan ohjelmointiin tarkoitettujen työkalujen käyttöä. Näitä kanavia seuraamalla törmää myös kätevästi uusiin teknologioihin, mikä auttaa pitämään osaamisen ajan tasalla.
Ohjelmoinnin aloittaminen
Kun ohjelmointikielen perusteet ovat hallussa, on aika valjastaa juuri opittu taito käytäntöön. On aika muuttaa ideat koodiksi ja toimivaksi sovellukseksi.
Yleensä sovellukset kehitetään jonkin frameworkin eli ohjelmistokehyksen päälle. Kehyksen ideana on, että se ratkaisee monet yleisimmät ongelmat, joihin sovelluskehityksessä tultaisiin törmäämään ja muodostavat valmiin rungon ohjelmistolle. Samalla ohjelmistokehykset kuitenkin rajaavat tapoja, joilla sovellusta voi rakentaa, ja jatkossa on tehtävä tiettyjä asioita niiden vaatimusten mukaisesti.
Vaikka vaihtokauppa kuulostaa aluksi aika pelottavalta, säästää se todellisuudessa aikaa, kun ei tarvitse ns. keksiä pyörää uudelleen ja kirjoittaa kaikkia ohjelmiston osia alusta alkaen. Ohjelmistokehys myös rajaa potentiaalisten ratkaisujen määrää, jolloin sovelluksen kehitys voi jatkua suoraviivaisemmin. Web-sovellusten kehityksessä suosituimpia kehyksiä ovat React, Angular ja Vue. Kyseisten frameworkkien käyttöön löytyy hyvin ohjeita ja oppaita.
Onko koodaaminen sitten vaikeaa?
Ensimmäiseksi projektiksi kannattaa miettiä mahdollisimman yksinkertainen idea, jonka uskoo pystyvänsä toteuttamaan parissa viikossa. Kun projektin koon pitää kohtuullisena, se todennäköisesti tulee myös valmiiksi. Projektin päätteeksi on hyvä hetki miettiä, miten projekti eteni ja mitä tekisi jatkossa toisin. Tämä antaa hyvät eväät seuraavaan projektiin, joka voi olla aikaisempaa laajempi ja/tai haastavampi toteuttaa. Ja jos ensimmäisen projektin idea osoittautui toimivaksi, on siitä hyvä lähteä laajentamaan.
Näillä ohjeilla pääsee hyvin alkuun ohjelmistojen kehittämisessä. Muista, että uuden taidon oppiminen vie oman aikansa ja vain tekemällä oppii. Onneksi ohjelmointi on hauskaa ja haastavaa puuhaa, joten vaikka ohjelmoinnin oppiminen veisikin oman aikansa, niin ainakaan ei tule tylsää.
Kooditerveisin,
Tomi toimii toisena kouluttajana Talentreen #koodia ohjelmistotuotannon kurssilla, joka valmentaa 12 viikossa ICT-osaajaksi.
