Nyt(kin) on oikea aika miettiä strategiaa

Käynnissä olevat kriisit tai haasteet, kuten Ukrainan sota, inflaatio ja sähkön hinnan nousu, vaikeuttavat yritysten toimintaedellytyksiä ja aiheuttavat monelle sen, että markkina uhkaa sulaa alta – tai vähintäänkin on ajankohtaista miettiä uusia tapoja toimia.

Samalla megatrendeistä esimerkiksi ilmastonmuutos voimistaa tiettyjä kehityskulkuja, ja mm. vastuullisuuden saralla yritykset juoksevat nyt aiempaa nopeammin kantaakseen kortensa kekoon.

Kyse ei ole enää niinkään siitä, missä kriisissä olemme ja kuinka siihen reagoimme, vaan vuonna 2020 alkaneesta muutosten aallosta, jossa ne olettamat, joille kasvua ja tulevaisuutta on rakennettu, järkkyvät jatkuvasti.

Kun pohja toistuvasti horjuu, näyttäytyy toimintaympäristö yhä sumuisempana, mikä vahvistaa epävarmuutta entisestään. Tilanne pakottaa yritykset miettimään, miten strategiatyötä voi tehdä jatkuvasti ja radikaalisti muuttuvassa maailmassa.

Osalla fokus operatiiviseen toimintaan vie mennessään, osa laatii skenaariotyön kautta varautumisstrategian ja osa katselmoi strategiansa pitävät ja pehmeät kohdat tarvittavien muutosten varalta.

Tärkeintä on, ettei strategiaa hyllytetä tai hylätä, vaan se valjastetaan tiukasti liiketoiminnan jatkuvuuden ja arjen selkeyden mahdollistajaksi.

Varautumisstrategiassa nähdään myös mahdollisuudet

”Kohta tulevat kovat ajat – nyt on aika miettiä strategiaa”, totesi eräs asiakkaamme hiljattain.

Jaan näkemyksen täysin.

Strategiatyössä kyse ei ole joko–tai-asiasta: joko strategian äärelle pysähdytään, kun ei ole kriisiä, tai se laitetaan hyllylle kriisin ajaksi.

Juuri kriisissä – tai uudessa normaalissa eli niiden jatkumossa – on pysähdyttävä ja katsottava, miltä osin strategia on validi. Tätä on käytännössä elävä ja ketterä strategiatyö.

Strategiatyötä itsessään voi tehdä kevyesti tai laajasti: kyse voi olla koko organisaation osallistavasta työskentelystä uuden strategian laatimiseksi tai olemassa olevan strategian tarkastelusta nykyistä maailmantilannetta vasten.

Pysähtyminen auttaa jäsentämään esimerkiksi, miten yhtiön talous kestää haastavat ajat, miten omasta markkinaosuudesta pystytään pitämään kiinni tai millaisia mahdollisuuksia muutos avaa.

Henkilöstön osallistumista yhteiseen ajattelutyöhön suosittelen kaikissa tilanteissa: tämä parantaa niin näkyvyyttä kuin myös kaikkien sitoutumista ja yhteistä tilannekuvaa.

Strategiatyön askelmerkit piirtyvät joka kivelle

Meille Talentreella ominainen tapa tehdä strategiatyötä on viivähtää edes hetkeksi jokaisella strategian laatimisen kulmakivellä: kerryttää ymmärrystä, muodostaa näkemys, tehdä valinnat ja suunnitella toteutus.

Se, millaisen painoarvon kukin vaihe saa, riippuu yrityksen tilanteesta ja tarpeesta. Tärkeä osa prosessia ovat strategiset olettamukset. Se, miten ajattelemme maailman muuttuvan ja mitä näemme sen tarkoittavan meille.

Strategiset olettamukset toimivat strategian ja sen valintojen pohjana: ne kertovat meille, miksi valitsemme mitä sitten valitsemmekin. Muutokset niiden toteutumisessa toimivat signaaleina, jotka viestivät tarpeesta tarkistaa strategian pitävyys ja päivittää sitä tietyin osin.

Strategiaa laatiessa ja tarkastellessa onkin hyvä muistaa, että strategian suunnittelujänne ja voimassaoloaika ovat eri asioita. Strategia voidaan laatia kohti tiettyä tulevaisuuden hetkeä, mutta sen voimassaolo raukeaa, kun tarve suunnanmuutokselle on selvä.

Strateginen taso tuo varmuutta toimintaan

Kokemukseni mukaan yritykset tekevät keskimäärin hyvin riski- ja varautumissuunnitelmia.

Tärkeä kysymys on, onko strategianne samalla tavalla luodinkestävä: Onko teillä suunnitelmat sen varalle, kun strategia kohtaa riskejä tai muutosvoimia?

Pistättekö strategian syrjään, vai katsotteko tilanteessa kuin tilanteessa asioita niin strategiselta kuin operatiiviselta tasolta?

Kun strategia ohjaa tekemistä, luo se varmuutta ja rauhaa organisaation toimintaan. Kun strategiset olettamukset ovat kirkkaat, yrityksen johdossa tiedetään heti, milloin on syytä reagoida. Samalla ymmärretään, miltä osin muutos koskettaa strategiaa ja miltä osin sitä voidaan edistää suunnitellusti.

Myös hernerokkasumussa on helpompi navigoida, kun toimintamalli uuden suunnan ottamiseksi on selvillä.

Moni tekee strategiatyötä itsenäisesti, mutta kaipaa tuekseen kiteyttämistä ja selkeyttämistä, jotta kokonaisuus on ymmärrettävä, usein myös inhimillinen.

Ymmärrettävä strategia tuo koko organisaatiolle mielenrauhaa ja toivoa. Jos siis tuntuu, että ajat ovat liian epävarmat strategisen tason pohdintoihin ja vuosisuunnittelussa on parasta pysytellä operatiivisen toiminnan suunnittelussa, malta vielä haastaa ajatuksesi.

Strategian ääreen pysähtyminen myös paineisessa arjessa kannattaa.

Strateginen kyvykkyys on yhä tärkeämpää

Pitkän ja lyhyen pelin yhtäaikainen hallinnointi on haastavaa, mutta äärimmäisen tärkeää. Strategia mahdollistaa katseen nostamisen kauemmas, ja luo samalla selkeyttä päivittäiseen tekemiseen.

Uusi normaali vaatii organisaatioilta myös strategisen kyvykkyyden kasvattamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa organisaation ennakointikyvykkyyttä, reagointiherkkyyttä, strategian viestittävyyttä ja sen johdettavuutta. Strategisen kyvykkyyden kasvaessa organisaatiosta löytyy kykyä laatia skenaarioita, lukea tilannetta mittareiden kautta ja tietää, milloin liikkua.

Kun kartanlukutaito eli kyky lukea toimintaympäristöä paranee, myös valittua reittisuunnitelmaa pystytään kommunikoimaan paremmin ja suunnanmuutokset onnistuvat ketterämmin.

Kiinnostaako arkinen ja vaikuttava strategiatyö?

Tule mukaan 4.11. Strategia NYT! -seminaariin, jossa aiheena on kestävän kasvun johtaminen ja strategiatyö erityisesti vastuullisuuden ja kestävän digitaalisuuden näkökulmista. Tapahtumaa voi seurata myös etänä.

Vaikuttavan strategiatyön edellytyksistä jutellaan myös Pelastetaan strategia! -podcastissa kiinnostavien vieraiden kanssa.

Vinkkejä strategiatyöhön löydät lisäksi strategiaoppaastamme, jonka voit ladata alta.