”Hyville ideoille on maailma rahaa täynnä”. Tämä yhteistyökumppanin toteamus on jäänyt elävästi mieleeni.

Kriisit nostavat pintaan lukuisia ideoita siitä, miten ne selätetään, eikä globaali koronakriisi tee tähän poikkeusta. Päinvastoin, jo muutamassa päivässä olen kuullut enemmän mielenkiintoisia ideoita kuin kuluneen vuoden aikana yhteensä. Me suomalaiset olemme toden totta idearikasta kansaa, joka ei anna kriisien ja shokkien hidastaa menoaan.

Ideoiden toteuttaminen kuitenkin vaatii tyypillisesti resursseja: aikaa ja rahaa. Nämä tuntuvat monesti toisensa poissulkevilta: silloin kun olisi aikaa, ei ole rahaa, ja silloin kun olisi rahaa, ei ole aikaa. Haluan kuitenkin osaltani tuoda esiin, että nämä kaksi resurssia on aina myös mahdollista yhdistää. Tässä yrityksiä tukee myös Suomen valtio lukuisin eri rahoitusmuodoin.

Kerron alla, millaista rahoitusta yritys voi saada ja miten rahoitusta haetaan.

Millaista rahoitusta voin saada?

Moni lienee kuullut Business Finlandin 19.3. lanseeraamasta häiriötilannerahoituksesta pk- ja midcap-yrityksille. Rahoitusmuotoja on toki olemassa monia muitakin. ELY ylläpitää niistä ajantasaista ja alati päivittyvää tietopankkia täällä. Tässä kuitenkin täsmäpoimittuna muutama erilainen rahoitusinstrumentti yritysten rahoitustarpeisiin:

• ELY-keskusten yritysten kehittämisavustus, tukea 50 % kehittämis- ja palkkakuluihin ja jopa 30 % investointeihin.
• ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelut, tuetut konsultointipäivät, joiden avulla yritys voi hankkia nopeasti ja edullisesti  ulkopuolista apua mitä moninaisimpiin tarpeisiin (omavastuuosuus 325 €/pv).
• Business Finlandin rahoitukset, esim. häiriötilannerahoitus (10 000 € tai 100 000 €), TEMPO-rahoitus kansainvälistymiseen, jne.
• Maaseuturahoitus maaseutualueilla toimiville yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen sekä investointeihin.
• Finnveran eri rahoitusmallit

Nämä ovat yleisimmät rahoitusinstrumentit, joita omat asiakkaani ja tutut yritykset ovat käyttäneet. Rahoitusta on haettu – ja saatu – mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, toimitila- ja laiteinvestointeihin, henkilöstön palkkaamiseen, jne. Yhteistä kaikille tapauksille on ollut se, että yritykset ovat saaneet huomattavaa hyötyä ja vipuvartta toimenpiteidensä rahoittamiseksi.

Vaikka myönnetty rahoitus maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan, tukee Finnvera yrittäjää tässä siltarahoituksen muodossa. Siltarahoitus tarkoittaa sitä, että Finnvera maksaa ennakkoon jopa 70%:ia hankkeen maksamatta olevan avustuksen määrästä, jolloin yrityksen ei tarvitse murehtia kassan riittävyydestä, vaan se saa parhaimmillaan hyvän täsmäavun myös käyttöpääoman nopeaan vahvistamiseen.

Miten pääsen alkuun?

Jos sinulla on idea, olet jo pitkällä. Suosittelen lämpimästi happotestaamaan ideaasi jollain tutulla yrittäjäkollegalla tai vaikka hallituksella. Tämän jälkeen ota yhteyttä rahoittavaan tahoon (ELY-keskus, Business Finland) ja esittele ideaasi heille. Tämän jälkeen varmista, että sinulta löytyy päivitetty liiketoimintasuunnitelma tai strategia, joka olisi hyvä liittää hakemuksen liitteeksi. Itse hakemuksen osalta selkeys on valttia. Kuvaa selvästi, mitä aiot hankkeella kehittää, millaisia tuloksia pyrit saavuttamaan ja millaisella aikataululla kehittämistoimenpiteitä teet. Tämä toimii perusteluna hankehakemuksellesi. Jos kaikki tämä tuntuu työläältä, älä aristele pyytää apua ulkopuoliselta myös hankehakemuksen kirjoittamiseen. Voin kokemuksestani sanoa, että asiantuntemus tässä(kin) on valttia. Mitä laadukkaammin hakemus on tehty, sitä nopeammin saat päätöksen. Toisaalta, esimerkiksi Business Finlandin häiriötilannerahoituksen hakeminen on äärimmäisen suoraviivaista ja helppoa. Nyt siis ei kannata aikailla, vaan laittaa oma rahoitushakemus vireille mahdollisimman pian.

Jos tarvitset pikaista täsmäapua ja ulkopuolista näkemystä yrityksesi tilanteeseen, esimerkiksi kasvusuunnitelman laatimiseen, asiakkuuksien ja markkinoinnin kehittämiseen, johtamiseen tai vaikkapa kassanhallintaan, suosittelen käyttämään tuettuja konsultointipäiviä eri yritysten kehittämispalveluita. Tällöin yhteydenottoa ELY-keskukseen ei välttämättä tarvita. Etsi itsellesi sopiva asiantuntija täältä joko nimellä tai hakusanalla (esimerkiksi tiedolla johtaminen tai myynnin kehittäminen) ja täytä hakemus. Mielenkiintoisena huomiona todettakoon, että ELY-keskus tiputtaa yrityksen maksuosuuden näistä palveluista toistaiseksi kymmenesosaan normaalista. Jatkossa omavastuuosuus on koronakriisin ajan 30€/pv normaalin myös erittäin edullisen 300€/pv sijasta.

Etsi itsellesi sopiva asiantuntija täältä joko nimellä tai hakusanalla (esimerkiksi tiedolla johtaminen tai myynnin kehittäminen) ja täytä hakemus. Tuettujen konsultointipalveluiden hinta on yrityksille erittäin edullinen eli 300€/pv. Koronakriisistä johtuen tähänkin on kaavailtu muutoksia, jotka olisivat voimassa kriisin ajan. ELY-keskukset ovat luvanneet tiedottaa näistä, mahdollisesti myös omarahoitusosuutta koskevista muutoksista viimeistään perjantaina 27.3.

Rahoitushakemuksen check-list

Alla kerron tiivistetysti, miten rahoitushakemuksen kanssa kannattaa menetellä. Lista koskee suurempia kehittämishankkeita eli kaikkia muita rahoitusmuotoja, paitsi tuettuja konsultointipäiviä.

1. Esittele ideasi: happotestaa ideaasi tutuilla yrittäjäkollegoilla tai vaikka yrityksesi hallituksella ja ota tämän jälkeen yhteyttä ELY-keskukseen tai Business Finlandiin (ei pakollista, mutta suositeltavaa).
2. Selvitä yrityksellesi mahdollisesti myönnetyt de minimis -tuet
3. Kerää tarvittavat liitedokumentit kuten liiketoimintasuunnitelma tai strategia sekä tilinpäätös- ja tasetiedot kahdelta edeltävältä vuodelta.
4. Varmista, että omarahoitusosuus on kunnossa tai että Finnvera voi lähteä hankettasi siltarahoittamaan.
5. Itse hakemuksen osalta selkeys on valttia. Kuvaa selvästi, mitä aiot hankkeella kehittää, millaisia tuloksia pyrit saavuttamaan ja millaisella aikataululla kehittämistoimenpiteitä teet. Selonteko toimii perusteluna hankehakemuksellesi.
6. Tee laadukas hankehakemus valitsemasi rahoittajan järjestelmään ja lähetä se.
7. Informoi tilitoimistoasi, että olet suunnittelemassa hanketta, jolloin he osaavat avata kustannuspaikan hankekuluille (tämä helpottaa huomattavasti työtäsi, kun haet maksatusta).

Jos tämä kaikki tuntuu työläältä, älä aristele pyytää apua ulkopuoliselta myös hankehakemuksen kirjoittamiseen. Toisaalta, esimerkiksi Business Finlandin häiriötilannerahoituksen hakeminen on äärimmäisen suoraviivaista ja helppoa. Nyt siis ei kannata aikailla, vaan laittaa oma rahoitushakemus vireille mahdollisimman pian. Voin kokemuksesta sanoa, että asiantuntemus on tässä(kin) valttia. Mitä laadukkaammin hakemus on tehty, sitä nopeammin saat päätöksen.

Mistä hyvä rahoitushakemus koostuu?

Omaan kokemukseeni pohjautuen hyvä rahoitushakemus koostuu seuraavista elementeistä:

1. Taustadokumentit ovat laadukkaat (LTS tai strategia).
2. Toimenpiteet on kuvattu selkeästi.
3. Hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet on aikataulutettu.
4. Hankkeen toimenpiteiden kustannukset on avattu toimenpidekohtaisesti.
5. Hankesuunnitelmassa on selkeästi kuvattu, miten toteutettava hanke uudistaa yrityksesi toimintaa tai edesauttaa kasvuanne – tämä siksi, että perustekemistä ei rahoiteta.
6. Hankehakemus on realistinen ja uskottava.

Jos haluat vinkkejä hyvään hankehakemukseen, täytä alta löytyvä lomake. Sitoudumme tekemään maksutta niin monta hankeanalyysiä kuin suinkin ennätämme. Saat meiltä täsmätipsit sähköpostiisi. Tai voit laittaa minulle viestiä vaikkapa Linkkarissa, autan mielelläni! Ja jos haluat hyödyntää yritysten kehittämispalveluiden tuettuja konsultointipäiviä, ole suoraan yhteydessä minuun niin jutellaan lisää. Tietoni ja osaamisalueeni voit käydä tsekkaamassa täältä.