Globaalin kilpailun ja ikääntyvän väestön puristuksessa oleva Suomi tarvitsee uutta yritystoimintaa ja massiivista työikäisten uudelleenkoulutusta, jolla vastataan ammattirakenteiden muutokseen.
Kun puhutaan osaamisesta, puhutaan liian harvoin liiketoimintaosaamisesta. Se mielletään yleisesti yritysjohdon osaamisalueeksi, jolla ei ole merkitystä muulle organisaatiolle. Termi on leimaava, ja se ymmärretään usein väärin.
Liiketoimintaosaaminen voidaan määritellä monin eri tavoin. Perusajatus määritelmissä on kuitenkin yhtäläinen: toiminta pyritään organisoimaan siten, että saavutettu tulos on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti optimaalinen. Taloudellinen onnistuminen on aina lopputulos, johon päästään tekemällä asioita järkevästi. Tyytyväinen henkilöstö luo työllään tyytyväisempiä asiakkaita ja päinvastoin.
Saavutettu tulos on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti optimaalinen.
Liiketoimintaosaaminen on ennen kaikkea kokonaisuuksien ja syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Se on astumista pois omalta tontilta ja asioiden katsomista laajemmasta perspektiivistä. Se on myös sitä, että ymmärretään oman toiminnan vaikutus kokonaisuuteen.
Myös julkinen sektori kaipaisi lisää liiketoimintaosaamista, vaikka toiminnan perustehtävä onkin erilainen kuin liiketoimintaa harjoittavissa organisaatioissa. Myös julkinen sektori tavoittelee kustannussäästöjä ja parempia palveluita, joihin voidaan vaikuttaa liiketoiminnallisen ajattelun kautta.
Jos suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa alettaisiin ajatella asioita useammin yli oman tontin ja pohtia yhdessä, miten ongelmia ratkotaan, olisi tuottavuusloikka valtava. Uskon, että sillä olisi positiivinen vaikutus myös yksittäisten ihmisten työhyvinvointiin.
Parempi ymmärrys liiketoiminnasta parantaisi merkittävästi myös uusien yrittäjien onnistumisen mahdollisuuksia. Suomessa tehtiin viime vuonna 2534 konkurssia ja pelkään pahoin, että määrä ei ole tulevaisuudessa laskeva, mikäli yleinen liiketoimintaosaamisen taso ei nouse.
Viime kädessä viisaat päätökset edellyttäisivät myös poliittisten päättäjien parempaa ymmärrystä yrittämisestä ja liiketoiminnasta. Kun katsoo uusien kansanedustajien osaamistaustaa, löytää valitettavan vähän kokemusta näistä osa-alueista.
Liiketoimintaterveisin, Olli Paavola
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 22.5.2019
