Artikkeli on julkaistu alun perin Savon Sanomissa 15.8.2018
Muuttuva yhteiskuntamme altistaa ihmisiä erilaisille riippuvuuksille. Perinteisesti riippuvuuksista puhuttaessa nostetaan esiin aineriippuvuudet, kuten alkoholi ja nikotiini. Vähemmän puhutaan toiminnallisista riippuvuuksista, jotka aiheuttavat saman tyyppisiä oireita kuin aineriippuvuudetkin.
Toiminnallisia riippuvuuksia voi syntyä esimerkiksi liikuntaan, pelaamiseen, ostamiseen, läheisyyteen tai työhön. Niihin on hankalampi puuttua ja ne ovat usein vaikeammin tunnistettavissa. Riippuvuuksina ne ovat sosiaalisesti hyväksytympiä ja tutkimustietoa niistä on vähemmän.
Työelämän muutos korostaa ihmisen vastuuta omasta ajankäytöstä. Samalla kasvaa riski työhön ja itsensä kehittämiseen liittyvien riippuvuuksien syntymiseen. Intohimoinen asenne työtä kohtaan ja kova kunnianhimo voivat nopeasti muuttaa työn imun työriippuvuudeksi, jolloin hallinnan tunne omasta jaksamisesta katoaa.
Mikä on intohimoisen suhtautumisen ja riippuvuuden välinen raja?
Tämän päivän työelämä korostaa huippuosaamista ja intohimoa työhön. Intohimoisen suhtautumisen ja riippuvuuden välinen rajanveto onkin hankalaa. Voidaan ehkä todeta, että intohimoisesta tekemisestä seuraa hyvä olo ja ihminen osaa säädellä sitä. Muuttuessaan riippuvuudeksi, tekemiseen liittyy vieroitusoireita ja se hankaloittamaan muuta elämää.
Asiaan puuttumista vaikeuttaa se, että työriippuvuudessa, kuten muissakin riippuvuuksissa, ihminen on itse kykenemätön huomaamaan epätervettä käytöstään. Myös työyhteisössä ongelma havaitaan yleensä liian myöhään. Esimiehen silmissä työntekijä voi vaikuttaa täydelliseltä. Ensimmäiset merkit epäterveestä käyttäytymisestä havaitaankin yleensä työpaikan ulkopuolella, muun sosiaalisen elämän kärsiessä.
Mielihyvähakuisuus ohjaa ihmistä
Riippuvuuksien syntyminen on ihmiselle luonnollista. Niiden syntymekanismit ovat juurtuneet aivoihimme miljoonien vuosien biologisen kehityksen seurauksena. Mielihyvähakuisuus ohjaa ihmistä toistamaan erilaisia toimintoja, jotka ovat hänelle hyödyllisiä ja tuottavat välitöntä mielihyvää.
Riippuvuuksia voi syntyä periaatteessa minkä tahansa asia ympärille. Yhteiskunnan ja työelämän nopean muutosvauhdin vuoksi on erityisesti toiminnallisten riippuvuuksien perässä pysyminen vaikeaa. Niihin tulisi kuitenkin suhtautua vakavammin. Aivotutkimus on todistanut, että niihin liittyy ihan samanlaisia aivomekanismeja kuin vaikkapa alkoholiriippuvuuteen.
Asioihin uppoutuminen ja intohimoinen tekeminen ovat hyviä asioita. Välillä on kuitenkin hyvä tarkastella kuinka hyvin pystyy kontrolloimaan omaa toimintaa ja ajankäyttöä.
Terveisin, Olli Paavola
